Pitkään reissussa on euroilla pelattukin… Unkarissa piti käyttää forintteja, mutta muualla on ollut tähän mennessä euro käytössä. Slovakiassakin korunat olivat vaihtuneet euroon. Isossa Puolan maassa pitää opetella zlotyn (PLN) käyttö. Sen verran katsoin kurssia, kun raja-asemalla vaihdoin muutaman kymmentä euroa paikalliseen valuuttaan, että kun jakaa zloty-määrän karkeasti neljällä niin aika lähellä ollaan. Aamulla olin vielä Slovakian Cadcassa, missä ei ollut lämpöä kuin kymmenkunta-astetta, mutta siitä ilma ja oma kone lähti nopeasti lämpenemään.
20.ajopäivä, tiistai 14.5.2013 Cadca – Bielsko-Biala, 81 km / # 1971 km
Reitti: http://ridewithgps.com/routes/2504909, Nousu-/laskumetrit: + 890 m / – 1024 m
Reitti oli tänään kaunis. Kumpuilevaa ja vihreää maisemaa oli silmissä oikeastaan koko päivän. Alkumatka noin kaksikymmentä kilometriä Slovakian puolella oli käytännössä koko ajan pientä nousua, mikä huipentui rivakkaan kiipeämisrupeamaan noin 700 metriin ennen Puolan rajaa. Rajalla piipahdin myymälässä ja yritin maksaa euroilla, muttei onnistunut. Siksi piti vaihtaa jonkin verran zlotyja raja-asemalla. Rajan jälkeen alkoikin todella hulppea lasku. Tie oli hyvä, mutta taaskaan en uskaltanut nostaa nopeutta kuin hiukan yli viiteenkymppiin. Taisi olla hyväkin, koska sivutuuli otti aika lailla kiinni laskussa yhdistelmääni. Kerran oikein pelästyin, kun ison pakettiauton perävaunun imu heilautti rajusti pyörääni. Jospa siinä olisi ollut iso rekka yhtä lähellä, mitenkähän olisi käynyt.
Laskua jatkui käytännössä Zywiecin kaupunkiin noin kolmisenkymmentä kilometriä. Kaupunki on kuuluisa nimeään kantavasta oluesta. Pistäydyin kaupungin keskustassa, vaikka se muutaman kilometrin lisälenkin tekikin. Ilma oli lämmennyt jo kunnolla. Lämpömittarit näyttivät 18 -19 astetta. Moneen päivään ei ole ollutkaan lämmintä. Toivottavasti lämpö myös pysyy. Zywiecissa olin juttusilla vanhemman miehen kanssa, joka tuli keskustelemaan katsoessani karttaa keskustassa. Hän kyseli englanniksi matkastani ja meillä oli oikein mukava juttuhetki. Hän kertoi suunnitelleensa ensi kesäksi Skandinavian kierrosta autolla. Toivotin hänet tervetulleeksi Suomeen.
Zywiekistä loppumatka Bielsko-Bialaan oli siinä mielessä ikävä, että liikennettä S69-tiellä oli paljon eikä kunnon reunakaistaa ollut. Onneksi matkaa kaupunkiin ei ollut kuin reilu kaksikymmentä kilometriä. PikkuG toi minut monien mutkien kautta nykyiseen nimihirviö-majapaikkaani Osrodek Sportu i Rekreacji Viktoria, edulliseen sporttihotelliin. Ilman pikkuG:tä tuskin olisin tänne osannutkaan, sen verran hankalassa paikassa majapaikka sijaitsi. Huone on kuitenkin tilava ja siisti, taulutv ja netti pelaa. Pyöränkin sain valmentajan huoneeseen turvaan. (70 PLN / 2hh) Alkaa nälkä vaivata, joten pitääpä lähteä sapuskaa etsimään…;)
Bielsko-Biala on vanha ja aika suuri kaupunki. Asukkaita siellä on liki 200 000. Linkki: http://fi.wikipedia.org/wiki/Bielsko-Biała.
21.ajopäivä keskiviikko 15.5.2013 Bielsko-Biala – Krakova, 97 km / # 2068 km
Reitti: http://ridewithgps.com/routes/2513055 , Nousu- / laskumetrit: +828 m / -929 m
Aamupala on ”massussa” ja tarkoitukseni on kohta puoliin jatkaa matkaa kohti Krakovaa. Ilma näyttää hyvältä, iltapäivälle luvassa reilu 20 astetta. Tuuli näyttäisi ennusteen mukaan olevan sivuvastainen. Aamulla suunnittelemani reitti on sen verran mutkitteleva, että katsotaan miten tuulen kanssa tulee toimeen. Olen ollut juttusilla monen ihmisen kanssa eilen ja tänä aamuna. Kertoessani tänään pyöräileväni Krakovaan, on monella suulla ylistetty Krakovan kauneutta ja sen monimuotoista historiaa. Saapa nähdä, olen nyt ensimmäistä kertaa menossa sinne. Ei muuta kuin kamat kasaan ja fillarin päälle kohti alkunousua!
Kesti aika pitkään ennen kuin selvisin Bielska-Bialasta ulos. Oli aikamoista ruuhkaa kaduilla, markkinat meneillään ym., pikkuG:n navigointiavulla jätin kaupungin vähän ennen yhtätoista. Kaupunki ei ole kaunis, ilmeisesti teollisuuskaupunki, kadut huonossa kunnossa ja muutenkin Bialasta jäi vähän rosoinen kuva. Ei mikään turistin lempipaikka.
Kuten oheisesta reittilinkistä näkyy, tarkoitukseni oli pysyä pois pääteiltä. Suunnitelma toteutuikin aika hyvin. Jonkin verran ajoin isoa 52-tietä, mutta pääosin reitti kulki päätietä ylempänä pikkuteitä pitkin. Nousua toki tuli jonkin verran enemmän ja matkaakin ehkä kymmenkunta kilometriä lisää. Etuina taas olivat rauhallisemmat ajo-olosuhteet ja kauniimmat maisemat kuin päätiellä. Tuuli oli tänään aika hankala, sivuvastaista pääosin. Tosin se vaihteli aika paljon, eikä ollut mikään ongelma, ainoastaan hidasti matkan tekoa.
Wadowicesta lähdin luoteeseen kohti Zetoria tavoitteena koukata muutaman kilometrin ajon jälkeen pikkutielle, mikä vei Liszkiin Krakovan lähistölle. Ajoin kuitenkin epähuomiossa tuon risteyksen ohi. Huoltoasemalla asia selvisi. Onneksi en ollut ajanut kuin kilometrin pari ohi. Huoltoaseman viehättävä englantia puhuva naismyyjä neuvoi asian minulle. Osin siitä kiitollisena ostin häneltä reissun ensimmäisen 1:200 000 kartan . Hyväkin, kun ostin sen. Sille tuli käyttöä pian…
Ajelin Tomicesta lähenyttä pikkutietä Brzeznicaan noin 15 km kaikessa rauhassa. Olin kytkenyt pikkuG:n navigoinnin varmuudeksi päälle. Heti Brzeznican jälkeen pikkuG ilmoitti, että parin kilometrin päästä pitäisi ajaa lauttaan. Olin aivan puulla päähän lyöty – lauttaan? Kirjastosta jo koti-Suomessa kopioimani 1:800 000-mittakaavainen kartta ei antanut mitään vihiä asiasta. Kun sitten levitin huoltoasemalta ostamani kartan, totta tosiaan lautta oli merkitty menemään pienen joen yli .
Saavuin lauttarantaan, lossi oli juuri lähdössä, köysiä jo irrotettiin, mutta onnistuin vielä ajamaan kyytiin. Lossivahtina oli nuori mies ja innoissani ”kehuin” häntä laivanomistajaksi. Kaveri oli heti juonessa mukana ja täsmensi , että ”pienen laivan” ja kyseli reissustani ottaen vielä kuvankin pyynnöstäni. Tämän reissun ensimmäinen lauttaosuus ei ollut sataa metriä pidempi, mutta kokemus sinällään.
Liszkiin pääsin mukavasti vielä pikkutietä, mutta sen jälkeen alkoi ruuhka-ajo. Kello oli siinä neljä-viisi iltapäivällä ja ruuhka Krakovaan menevällä tiellä oli melkoinen. Mitään reunakaistaa tiellä ei tietenkään ollut, joten oli pakko ajaa asfaltilla ajoradan reunaosassa. Yllättävän hyvin autoilijat kuitenkin täälläkin antoivat tilaa pyöräilijälle, vaikka moni oli varoittanut Puolan liikenteestä. Osasyy pyöräni nauttimaan ”elintilaan” voi olla yli 30 vuotta vanha kunnon turvaviiri vasemman sivulaukkulinjan ohi.
Krakovaan saavuin siinä viiden jälkeen. Keskustan kadut olivat yhtä hullun myllyä. Ruuhka oli pahimmillaan. Fillari taisikin olla paras kulkuneuvo. Sillä pääsi sukkuloimaan ohi autojonojen. Liikennevaloissa pystyi välillä hyppäämään jalkakäytävälle ohittaen autot ja punaiset valot. Kun vielä huomasin, että muutama pyöräilijä (niitä tosiaan ei ollut paljon) ohitteli autojonoja raitiovaunuille varattuja reittejä pitkin, aloin tehdä samaa. Hyvin tuossa Krakovan ruuhkassa selvisi, kun piti vaan päänsä kylmänä ja ajolinjastaan kiinni. Pyörä on ajoneuvo siinä kuin autokin ja sillä saa ajaa autokaistoilla.
En ollut aamulla ehtinyt varata mitään majapaikkaa Krakovasta. Olin kyllä katsellut niitä edellisenä iltana Booking.com-sivuilta, mutta aamulla lähdön tohinassa asia kerta kaikkiaan unohtui. Koko päivän se oli vähän takaraivossa ja muutaman kerran pysähdyinkin kauppakeskukseen ym. siinä toivossa, että löytyisi wifi-yhteys. Wifiä ei löytynyt matkan varrelta. Kun tulin Krakovan keskustaan, ajoin ensi töikseni yhteen hotelliin ja kysyin ”respasta”, voinko käyttää hotellin wifi-verkkoa. Off course… ja sain sitä varten salasanan. Siirryin ulos hotellin edustalle istumaan ja kaivoin IPadin laukusta. Homma kävi hetkessä ja Booking.comin välityksellä sain varattua majapaikan. Seuraavaksi hotellin osoite naviin ja pikkuG vei minut läpi ruuhkaisen Krakovan Stare Miastoon eli vanhaan kaupunkiin. Olin puoli tuntia hotellin varauksesta majapaikassani.
Hotelli Aparments Princess vanhan kaupungin sydämessä on edullinen (80 PLN), mutta siisti ja loistavalla paikalla sijaitseva huoneistohotelli. Kaikki huoneet ovat pieniä huoneistoja, joissa on normaali hotellin perusvarustus ja sen lisäksi keittonurkkaus. Pyöränkin sain viedä sisälle huoneeseeni. Tilaa oli yllin kyllin. Tuossa parivuoteen toisella puolella olevalla seinustalla rakas Insera Xcross-ystäväni nyt nököttää. Illalla tein vielä viitisen kilometriä pitkän kävelylenkin Karkovan vanhassa kaupungissa.
Krakova on todella maineensa veroinen. Varsinkin iltavalaistuksessa sen upeus korostuu. Vanha kaupunki oli illalla elämää täynnä. Ilma oli loistava, tosin alkoi jo hieman viiletä. Haistelin, maistelin ja ihastuin kaupunkiin siinä määrin, että tein päätöksen olla toinenkin yö Krakovassa. Aamulla ensi töikseni menin ”respaan” ja kysyin voinko jatkaa majoitusta. Lupa tuli. Tosin joudun vaihtamaan huoneistoa, koska joku lapsiperhe oli varannut nykyisen huoneistoni. Toivottavasti uusi huoneisto tarjoaa samat edut kuin tämä nykyinen.
Krakova on Puolan vanhimpia ja sen toiseksi suurin kaupunki heti Varsovan jälkeen. Asukkaita siellä on noin 1,2 miljoonaa esikaupunkeineen. Linkki: http://fi.wikipedia.org/wiki/Krakova
4. vapaapäivä torstai 16.5.2013; kaupungin katselua 19 km / # 2087 km
Huoneiston vaihto meni ihan nappiin. Sain jopa hieman viihtyisämmän ja tällä kertaa pyörälle on nyt ihan oma huone. Vapaapäivä oli muutenkin hieno. Lämpöä oli noin 26-28 astetta. Ajelin pienen lenkin iltapäivällä kaupunkiin ja sen ympäristöön tutustuen. Pääosin fillaroin Wista- joen rantoja pitkin, jonne oli rakennettu molemmin puolin kevyen liikenteen väylät. Kaupunkiruuhkaakin tuli taas koettua. Koska ilma oli lämmin, ajoin osaksi ilman paitaa tai hihattomalla paidalla. Tunnin verran pysähdyin joen rantavallille ottamaan ihan ”arskaakin”, taisin jopa ottaa pienet kauneusunetkin siinä lämmössä. Oli hyvä paikka tarkastella ohi ajavia rullaluistelijoita ja pyöräilijöita…
Pieni kulttuurituokiokin kuului vapaapäivän ohjelmaan. Kipusin Wavelin kukkulalle katsomaan Zamek Krolewskiä, missä on kuuluisa katetraali ym. Hienot näkymät sieltä oli alas kaupunkiin. Tätä kirjoittaessani kello on jo iltaseitsemän ja ajattelin vielä tehdä pienen kävelylenkin juutalaiskortteliin Kazimiert nimeltään, on kuulemma elämää täynnä. Ja joku ruokapaikka pitänee vielä etsiä iltalenkillä.
Aamulla matka jatkuu, tosin en vielä tiedä mihin. Vielä illalla tai todennäköisesti aamulla pitää miettiä jatkoreittiä…
Krakova taitaa jossain vaiheessa löytyä meidänkin matkasuunnitelmista. Sinun selostuksesi vahvisti tunnetta.
Aika hieno juttu, että olet ihan relax, vaikka et tiedä, mihin suuntaan aamulla aiot suunnistaa. Olet päässyt tilaan, jota on pakko ihailla.
Tsemppiä taas seuraavalle matkalle!
Kiitos vaan Merja! Olin etukäteen kuullut kehuttavan Krakovaa, mutta kyllä se yllätti aika kokeneenkin matkailijan. Laittaisin sen kaupunkilistallani sijalle yksi. Varsinkin Vanhan kaupungin tunnelma ja vilkas iltahyrinä oli hienoa kokea. Ja ne puitteet & valaistukset. Toki vapaapäivän ilmakin osui kohdilleen +26-28C, oli hieno ajella pikkuhiljaa joen vartta ja katsella paikkoja. Tulkaa ihmeessä tänne, minun on valitettavasti kohta lähdettävä jaloista pois. Sitten loppuun paikallinen pieni iltapalavinkki! Täällä syödään hiukopalana Zapakankia, mikä on noin 40 cm halkaistu aika leveäkin kevyesti ruskistettu patonki, jonka päälle ladataan lisukkeita. Ja se syödään aina kävellessä kaupungilla!!! Tuli eilen illalla kokeiltu ja hyvää oli, 6 zl kiitos.
Tuo reitin suunnittelu menee niin, että katson vuoronperään GoogleMapsia ja Booking.com ja sitten suunnittelen reitin RidewithGPS-ohjelmalla. SE on yleensä noin puoli tuntia ja panen sen vielä Faceen ja merkkaan vielä ydinkohdat muistikirjaani matkaa varten, koska siellä ei ole wifi-yhteyttä. Juuri tein tälle aamulle. Nyt kamat kasaan ja fillari käyntiin!
Kuvauksesi Kravkovasta tuntui ja kuvien perusteella näytti tutulta, olimme siellä vappuviikolla. Olipa kiva lukea blogiasi muutenkin. Matkasi on edennyt todella nopeasti. Tsemppiä Antti.
Kiitos vaan Heini!
En tiennytkään, että olit noin lähiaikoina Krakovassa. On se vaan hieno kaupunki! Matka on tosiaan mennyt ihan ok, taitaa olla jo yli puolet taitettu ja pyörä kulkee…;)
Paluuviite: Puola on iso maa – Fillarantti – Adrianmeren rannalta kotiin 🚴