Puola on iso maa

Illalla majapaikassani, Hotel Tukanissa oli pieni ”mediatilaisuus”;). Jakub ainoana hotellissa englantia puhuvana tuli kertomaan minulle illalla syödessäni, että olin kuulemma tänään näkynyt Puolan televisiossa. Jakub ei itse ollut sitä nähnyt, mutta hotellissa muu henkilökunta oli tietoinen asiasta. Olin tutustunut Jakubiin jo aiemmin tullessani. Täällä Puolassa tuntuu olevan aika usein sellainen tapa, että kun kysyt jotain englanniksi, tilanne jäykistyy ja paikalle haetaan nopeasti englantia puhuva.  Se sai sellaiset mittasuhteet, että minua pyydettiin hotellin eteen kuvaan. Siinä oli muutama henkilö Jakub ja joku toinen kaveri, jotka välttämättä halusivat kuvaan kanssani niin, että myös hotellin mainoskyltti näkyy. Siinä sitten otettiin kuvia ja kaulailtiin.

20130522-154104.jpg

Hotel Tukan ja keskellä Fillarantti Puolan tv-tähti;)

Hotellin johtajatar on Jakubin isoäiti. Jakub tekee lähinnä viikonlopputöitä hotellissa. Päätoimenaan hän kertomansa mukaan opiskelee Lublinissa, biokemiaa ja kemiaa. Vaihdoimme sähköpostiosoitteet ja lähetin hänelle jo illalla yhden matkakuvan. Hän lupasi meilata nuo kuvat, jotka otettiin hotellin edustalla. Thank You Jakub and welcome to Finland! Loppujen lopuksi itselleni ei selvinnyt, mikä oli tuo pientä hälinää aiheuttanut esiintymiseni Puolan televisiossa. Oma arveluni on, kuten viime blogissani kerroin pienen hääseurue-episodin, että juttu olisi liittynyt siihen. Siellä oli kuvaaja ison video- tai tv-kameran kanssa ja hän alkoikin kuvata minua, kun saavuin paikalle.

20130522-154251.jpg

Ennen Poniatowen pikkukaupunkia…

 

25. ajopäivä maanantai 20.5.2013 Poniatowe – Miedzyrzec Podlaski 131 km / # 2511 km

Päivän reitti: http://ridewithgps.com/routes/2537455 Nousu- ja laskumetrit: +576 m / -611 m

Olipa hulppeata ja reipasta ”laskettelua” tänään 131 km. Ilma oli lämmin ja tuuli suotuisa. Lämpötila iltapäivällä oli noin 28C varjossa, mutta se ei oikeastaan haitannut. Paitaa en voinut tänään ottaa pois ollenkaan, koska eilen selkäni kärähti aika pahasti. Reilu kaksi tuntia auringossa oli liikaa, joten puolineekerinä jatketaan. Ajoin tänään tämän reissun kovimman keskinopeuden hyvän tuulen ansiosta. Keskinopeudeksi kertyi 22,6 km/h. Lukema on mielestäni aika hyvä, ottaen huomioon alkumatkan pikkutiet, jopa soratielläkin tuli seikkailtua naviystäväni pikkuG:n johdattamana ja kaupunkien läpiajot sun muut.

20130522-154213.jpg

Vauhdikkaan ajopäivän pikkutietä

Mutta loppumatkan noin viisikymmentä kilometriä laskettelinkin 19/E372-tietä liki kolmeakymppiä hyvässä sivumyötäisessä. Vaikka tänään tuli kilometrejä aika paljon, kuvia matkalta ei kertynyt kuin muutama. Osaltaan johtui varmaan siitäkin, että tuo valtatieosuus oli aika tasaista ja tylsää.

Juomataukoja sentään oli pakko pitää, koska lämpötila huiteli kolmissakymmenissä. Yleensä tällä reissulla olen tuon tärkeän nestepuolen hoitanut niin, että olen hotellissa lähtiessä täyttänyt molemmat pyöräpullot kraanavedellä ja sujauttanut sinne joukkoon pari Lidlin appelsiinin- tai sitruunan makuista ns. monivitamiinitablettia lähinnä makua antamaan. Matkalla huoltoasemilta tms. paikoista olen sitten ostanut litran tai puolentoista pullon Cokista/Pepsiä tai Jääteetä ym. ja täyttänyt pyöräpullot niillä.

20130522-154224.jpg

Muutama kunnon nousukin osui pikkutien varrelle;)

Suunnistus onnistui ihan hyvin ja seurasin aika tarkkaan suunnittelemaani reittiä. Kilometrejä tuli vajaa kymmenen enemmän kuin suunnitelmassa, mutta osaltaan se johtui määränpäässä ylimääräisestä ajosta ja muutamasta pikku kiemurasta matkalla. Krjoitan tätä päivän blogiosuutta suihkussa käynnin jälkeen Hotel Chrobryssa muutama kilometri keskustasta sivuun. Oikein siisti paikka, mikä oli myös Booking.comin asiakkailta saanut huippupisteet ja luonnehdinnan – ihana (100 PLN, sisältäen myös aamiaisen). Nyt seuraavaksi pitää panna puhdasta vaatetta päälle ja lähteä alas ravintolaan syömään. Hyvä keitto ja pääruokana possun lihaa ja palanpainikkeena täällä Puolassa olutta! Italiassa, Sloveniassa ja vielä Unkarissakin ruokajuomana oli yleensä viini, mutta Slovakia ja varsinkin Puola ovat selkeästi olutmaita. Maassa maan tavalla;)

Tässä linkki kaupunkiin: http://en.wikipedia.org/wiki/Międzyrzecz

 

26. ajopäivä tiistai 21.5. 2013 Miedzyrzec Podlask – Bielsk Podlask, 121 km / # 2632 km

Matkareitti: http://ridewithgps.com/routes/2542778 Nousu- ja laskumetrit: + 510m / -510m

Tänään mentiin vähän toisintona eilinen, mutta rauhallisemmin. Aamulla oli viileämpää kuin viime päivinä. Omasta mittaristani katsoin, että siinä puoli kymmenen aikaan oli vajaa kaksikymmentä astetta ja päivän mittaan se nousi sinne 22-23 C-asteen vaiheille. Tuulikin oli kääntynyt, nyt se puhalteli aika reippaastikin lounas-länsisuunnasta. Ei paha ollenkaan, koska pääsuunta oli tänäänkin koillinen, kuten reittikartasta voi todeta. Ajopäivä oli kaksiosainen. Alkumatkan olin suunnitellut pikkuteille ja lopussa ei juuri ollut vaihtoehtoa. Alku noin 40-45 km kulkikin pitkin rauhallisia maalaismaisemia Huslewin ja Luzkin kautta Gorkiin, missä reittini yhtyi valtatiehen.

20130522-154301.jpg

Rauhallista maalaismaisemaa Puolassa

20130522-154236.jpg  20130522-154311.jpg

Loppumatka Siemiatycze-kaupungin kautta perille asti oli samaa 19-tietä, jota jo eilen laskettelin vauhdilla. Liikennettä oli aika paljon, rekkojakin, mutta hyvin autoilijat täällä Puolassakin antavat tilaa pyöräilijälle. Koko Puolan osuudella ei ole ollut ongelmia autoilijoiden suhteen, vaikka siitä etukäteen peloteltiin. Yksi pikkutäpärä tilanne meinasi syntyä tänään, kun kaupungissa yksi auto lähti peruuttamaan parkista pois ilmeisesti huomaamatta minua. En kuitenkaan osunut ihan kylkeen, vaan karjaisin ja kaveri pyyteli anteeksi elekielellä. Tänään oli ajossa hieman rauhallisempi tahti kuin eilen. Siltikin keskinopeus kipusi niukasti yli kahdenkympin. Varsinaista ajomatkaa kertyi tänään 113 km, mutta illalla lähdin syömisreissulle keskustaan vielä fillarilla, siitä loput kilometrit.

20130522-154322.jpg

Bielsk Podlaski on noin 30 000 asukkaan kaupunki Puolan koillisosassa

Majapaikkani on Noslegi Kozlowcy täällä Bielsk Podlaskissa. Asunto sijaitsee pientaloalueella muutama kilometri keskustasta. Vaikuttaa hauskalta paikalta. Tilava omakotitalo, missä minut majoitettiin isoon olohuoneeseen. Keittiö ja kylpyhuone ym. ovat lisäksi käytössä (45 PLN). Netin kanssa oli tosin vähän ongelmaa. Omakotitalon omistajan veli toi mokkulan, mutta eihän IPadissa ja IPhonessa ole sille paikkaa. Wifi-yhteys järjestyi lopulta niin, että pääsen naapuritalon verkkoon salasanalla. Valitettavasti se ei toimi huoneessa vaan pitää mennä pihalle naapuritalon viereen, kun haluaa käyttää verkkoa. Näin teinkin tavanomaiset Facebook-päivitykseni, huomisen majapaikkavarauksen ja reittisuunnitelman. Onneksi tämä blogiohjelmani WordPress toimii ilmankin verkkoa. Huomenna keskiviikkona on ainakin etukäteen ajatellen tavallista löysempi päivä. Varasin majoituksen isosta Bialystokin kaupungista, minne pikkutie-reittiä on vain viitisenkymmentä kilometriä.

Ystäväni Rauli Nummenmaan kanssa olen viime päivinä soitellut ja viestitellyt. Rauli aikoo liittyä minun ja pikkuG:n seuraksi jossakin kohtaa Baltiassa ehkä Vilnassa tai sitten matkan varrella Latviassa. Rauli on se herra, minkä kanssa olen tehnyt muutaman pyöräreissun aiemminkin vuosikymmeniä sitten. Jossakin aiemmassa blogipostauksessani kerroinkin Jugoslavia – Unkari-kiertueesta vuonna 1977. Ihan hienoa on ajaa loppumatka yhdessä.

Jukari-projekti 061

Tässä Rauli vuonna 1977 Jugoslaviassa Dubrovnikin seudulla välipalalla;)

Tuota treffipaikkaa suunnitellessa, laskin ensimmäistä kertaa karkeasti, että matkaa Suomeen ei enää ole paljoakaan. Vähän reitistä riippuen huomisesta majapaikastani Bialystokista on matkaa Helsinkiin vain reilu tuhannen kilometriä. Tähän mennessä olen ajanut noin 2600 km, joten pitää varmaan suunnitella lisäkiemuroita 4000 km täyteen saamiseksi.

Kello on nyt seitsemän keskiviikkoaamuna. Sää ulkona näyttää hyvältä. Tosin tänään vielä en ole ennustetta katsonut, koska en viitsinyt näin aikaisin mennä naapuritalon viereen IPad kourassani. Illalla kun kävin syömässä pienessä hotellissa kaupungin keskustassa, varmistin samalla aamiaismahdollisuuden. Toivotettiin tervetulleeksi, joten enköhän ala pikku hiljaa laittaa tavaroita kasaan ja suunnata tuohon hotelliin aamupalalle. Siellä toimii myös netti, joten ei muuta kuin kone mukaan aamiaiselle.

20130522-154344.jpg

Mukava aamiaspaikka löytyikin;)

Tässä vielä linkki kaupunkiin: http://en.wikipedia.org/wiki/Bielsk_Podlaski

27. ajopäivä keskiviikko 22.5.2013 Bielsk Podlaski – Bialystok , 68 km / # 2700 km

Matkareitti: http://ridewithgps.com/routes/2548067 Nousu- ja laskumetrit: + 390 m / – 388 m

Tänään oli vähän välipäivän makua. Tein kevyen reittisuunnitelman ihan tarkoituksella, koska viimepäivät ovat olleet aika hektisiä ajopäiviä ja kilometrejä Puolassa on kertynyt kosolti. Aamulla, kun kävin kaupungin hotellissa aamupalalla, tarkensin vielä illalla laatimaani reittiä. Tarkoitus oli ajaa ensin päätietä jo eilen tutuksi tullutta tietä 19 parikymmentä kilometriä ja hypätä sitten kartalla ihan mukavalta vaikuttaneelle sivutielle, mikä lähtee kohti luodetta ja olisi vienyt Biolystokiin pienen mutkan kautta. Tulin risteyskohtaan ja näin tien. Otin siitä kuvankin. Tie oli mukulakiveä ja isoja reikiä täynnä. En halunnut lähteä sinne pyörääni rikkomaan. Kysyin pikkuG:nkin mielipidettä asiasta ja olin varma, että se valitsee pikkutien kuten yleensä.

20130522-154353.jpg

Ei houkutellut lähteä tähän suuntaan pikkutielle;)

Mutta nyt myös pikkuG oli sitä mieltä, että ajetaan päätietä 19 perille asti. No niinpä sitten tehtiin! Tie on on aika ikävä ajaa vilkkaan liikenteen takia. Rekkoja suorastaan vilisee tällä läpimenoreitillä. Tiessä ei ole suurimmalta osaltaan ollenkaan piennarta ja ajoväylätkin ovat sangen kapeat. Joten oli pakko ajaa koko matka valkoisen viivan ajoradan puolella, sillä heti viivan jälkeen loppuu asfaltti ja on noin 10-15 cm pudotus. Mutta ihan hyvin tultiin taas tänäänkin toimeen rekkojen ja muiden autojen kanssa, no problems!

20130522-154404.jpg

Vähän ennen Bialystokia näytti näin idylliseltä

Matka ei kestänyt kuin rapeat kolme tuntia. Kello on kolme iltapäivällä ja täyttä päätä kirjoitan blogia hostellin sängyn päällä. Majapaikan etsinnässä kävi hupaisa juttu, mikä poiki vähän kilometrejä lisää. Olin varannut kämpän Hostellista nimeltä Podlasie. Kun tulin kaupunkiin, panin pikkuG:n tapani mukaan hommiin. Etsin hotellit/motellit-haulla ja olihan siellä Hotel Podlasie. Napsautin navigoinnin päälle ja löysimme hotelliin. Menin respaan ja sanoin, että olen tehnyt varauksen tänne. Varausta ei ollut ja kun näytin kännykästä varausvahvistusta, selvisi pieni tällä kertaa yhden kirjaimen erhe. Varaus oli Hostel eikä Hotel Podlasie. No uusi osoite ja hostel löytyi ihan kaupungin keskustan tuntumasta. Itse asiassa tämä on retkeilymaja, mutta saa nyt kelvata. On sentään oma huone! Kun saan tämän blogipostauksen käsistä pois, suihkuun ja kaupungille ruokapaikkaa katsomaan.

20130522-154336.jpg

Apetta ja särvintä Bialystokin illassa;)

Reissun jatkoa en ole vielä suunnitellut. Mutta uskoisin, että ainakin yksi yö vierähtää vielä isossa Puolan maassa. Augustow on todennäköinen yöpymispaikka. Sen jälkeen pitääkin ryhtyä katselemaan rajapaikkaa uuteen maahan Liettuaan. Tarkoitukseni on suunnata viikonlopuksi kohti Vilnaa. Niin se matka vaan lyhenee koko ajan…;)

20130522-154421.jpg

Bialystokin keskusaukiota

Tässä tämän mielenkiintoisen tuntuisen kaupungin linkki: http://en.wikipedia.org/wiki/Białystok
Pitää tutustua paremmalla ajalla tuohon monipuoliseen linkkiin. Iso kaupunki noin 300 000 asukasta, pitääpä lähteä tutustumaan…;)

20130522-154412.jpg

Tämäkin kuva vielä Bialystokista

 

Mainokset
Kategoria(t): matkapäiväkirja, matkareitti, Puola, tietoa pyöräilystä | 4 kommenttia

Polska, polska…

Itselläni ei ole paljon muistoja Puolasta. Lapsena muistelen, että Suomessakin oli noita pieniä Polski-Fiatteja. Taisi olla Puolassa tehty Fiat 500 vai mikä? (Toim. huom./Sain tähän asiantuntevalta taholta ystävältäni Pekka Aallolta tarkennuksen. Pekka kirjoittaa: Auto oli Polski Fiat 124 ja 125. Olivat suora kopio Fiat malleista ja Ladahan sitten myöhemmin perustui Fiat 124-malliin.)
Seuraava muistikuva Puolasta on 1970-luvun lopulta, kun ystäväni Raulin kanssa tulimme Jugoslavia-Unkari- fillarikiertueelta Puolan kautta. Pyörämme vain jäivät Varsovan rautatieasemalle ”kaniin”, emmekä saaneet niitä pois, koska matkan oli jatkuttava. Vesisateessa soitimme Suomen Varsovan edustuksen summeria. Sisälle päästyämme suurlähettiläs Hallamaa lupasi toimittaa pyörämme Suomeen, minne ne tulivatkin pari viikkoa kotiin tulomme jälkeen. Kyllä nyt on tarvekin tutustua Puolaan vähän tarkemmin…

Lämmin fillaripäivä on tulossa tänään perjantaina. Sääennustus lupasi +26C tälle päivälle, mutta tuntui sitäkin lämpimämmältä. Toisaalta ei lämpö luita riko ja vanhat luut tykkää lämmöstä. Rakastuin Krakovaan. Olen aika paljon matkustellut, mutta siltikin Krakova yllätti. Varsinkin Vanhakaupunki on upea. Siinä on sellaista hienovaraista ja kuitenkin aitoa etelän tunnelmaa. Ja puitteet ovat upeat. Katselee niitä päivällä tai sitten iltavalaistuksessa. Tässä vielä tuleville Krakovan kävijöille paikalinen ruokavinkki. http://en.wikipedia.org/wiki/Zapiekanka.
Tuo Zapiekanka on ihan must-juttu iltapalana. Ja se pitää syödä kävellessä!

20130517-205617.jpg

Krakovan vanhan kaupungin eleganssia

22. ajopäivä perjantai 17.5. 2013, Krakova – Busko-Zdroj, 96 km / # 2183 km

Reitti: http://ridewithgps.com/users/136498 Nousu-/laskumetrit: +805 m / -757 m

20130517-205635.jpg

Aamutunnelmaa Krakovan vanhasta kaupungista

20130517-205709.jpg 20130517-205657.jpg

20130517-205650.jpg

Taideopiskelijat tarjosivat silmänruokaa;)

Lämpö vaati kuitenkin veronsa. Ajo meni ihan hienosti ja reittisuunnitelman mukaan, mutta nyt on aika ”tattis-olo”. Toki muutama palautusjuomakin voi siihen vaikuttaa, mutta sata kilometriä hellekelissä saattaa myös tuntua. Alku noin 15 km eli käytännössä Krakovasta ulosajo tielle 776 oli tosi huonoa asfalttia, painumia ja reikiä piti väistellä. Sen jälkeen tilanne parani. Ajoin tänään liki koko päivän kyseistä 776-tietä. Välillä oli liikennettä ja välillä sai ajella aika rauhassakin.

20130517-205718.jpg

Tien 776 rauhallista maisemaa

Olen sitä mieltä, että kannattaa välttää pääteitä ja valita pienempiä teitä niiden tilalle. Maisemat muuttuivat aikalailla. Nyt tultiin selvästi maatalous-Puolaan. Maasto oli kumpuilevaa, aika mäkistäkin, kuten nousumetrit ja linkin profiili osoittaa. Mutta näkymä oli aika avoin ja kumpulevaa peltoa oli paljon. Peltotyöt olivat vielä osaltaan käynnissä. Tämän päivän matkalla ei tullut vastaan mitään yllättävää. Homma pelasi ihan käsikirjoituksen mukaan.

20130517-205726.jpg

Saapuminen Busko-Zdroj kaupunkiin

Rakkaan fillarinavini pikkuG:n annoin tehdä tänään taas ne osuudet, mitkä se hallitsee. Krakovasta ulosajon ja päätepisteen hotellin etsinnän. Muuten olin ”kartalla ihan hyvin”. Majoituin edulliseen (70 zl) Hotelli Willa Dorotkaan muutama kilometri ennen Busko-Zdroj-keskustaa. Kävimme ensin pikkuG:n kanssa vain kurkkaamassa majapaikan sijainnin ja suuntasimme samantien keskustaan syömään. Keitto ja kunnon ravitseva leivitetty porsaanleike sekä useampi kuin yksi ”palautusjuoma” antavat energiaa taas tuleviin koitoksiin.

20130517-205739.jpg

Tukeva tykitys lautasella antaa potkua seuraavaan ajopäivään;)

Sapuskan jälkeen matka jatkui tänne ”kämpille”. Hotellin vanharouva oli kielten suhteen ihan ummikko. Internetin suhteen meinasi tulla ongelmia. En kerta kaikkiaan meinannut päästä hotellin verkkoon. Lopulta IPad &IPhone yhdistyivät kuin yhdistyivätkin, mutta se kesti noin puolisen tuntia. Sillä välillä lähdin jo reklamoimaan rouvalle, eikä siitä kielen puutteen vuoksi tahtonut tulla mitään. Mutta lopulta rouva soitti jollekin mikrotuelle tms. Sain itse puhelimen käteen ja siellä nuori hyvin englantia puhuva naisääni sanoi, että hän tulee reilun puolen tunnin päästä auttamaan. Kävin suihkussa ja laitteeni olivatkin sillä välillä saaneet yhteyden hotellin wifi-verkkoon. Vähän harmitti, kun taas vanhan rouvan kännykällä kerroin tilanteen nuorelle avuliaalle it-tuelleni. Treffit menivät pieleen!

Tässä vielä linkki kaupungin tietoihin: http://en.wikipedia.org/wiki/Busko-Zdrój

23. ajopäivä lauantai 18.5.2013 Busko-Zdroj – Ostroweic Swietokrzyski, 117 km / # 2300 km

Matkareitti: http://ridewithgps.com/routes/2526145. Nousu- ja laskumetrit: + 862 m / -938 m

Lauantaipäivä oli lämmin ja kaunis. Lämpötila oli siinä 25-26 C-astetta. Tuuli, mikä pyöräilijän kannalta on erittäin merkittävä, oli myös suotuisa. Pääsuuntani oli koilliseen ja tuuli puhalteli etelän-kaakon suunnalta, joten ajo-olosuhteet olivat erinomaiset. Tein reittisuunnitelman, mikä tarjosi hiukan vajaata sataa kilometriä. Ajattelin mielessäni, että kyllä jollakin kaupunkikerroksella tai vastaavalla sata saadaan täyteen. No tulihan se ja ihan vahingossa. Nimittäin heti aamulla katsoin tien kartasta ja panin lisäksi pikkuG:n varmuudeksi navigoimaan. Kuinkas kävikään, olin ihan kaikessa rauhassa ajellut liki 20 km. PikkuG näytti tyytyväisenä samaa reittiä. Reittisuunnitelman mukaan minun piti ajaa tietä 73, mutta vahingossa olinkin ajanut tietä 973.

Molemmat tiet kulkivat liki samaan suuntaan. Oikea tie itä-kaakkoon ja valitsemani tie kaakkoon. Havahduin siihen, kun Stobnicaa, minkä olin laittanut pikkuG:n osoitteeksi, ei alkanut näkyä, vaikka matkamittarini sitä osoitti. Pikku-G näytti tyytyväisenä, että matkaa olisi sinne vielä noin 20 km. Silloin tajusin, että olen väärällä tiellä ja pikkuG tapansa mukaan oli valinnut kiertoreitin. No ajelimme sitten sen kiertoreitin. Ja itse kannan ainakin poliittisen vastuun tapahtumasta. Onneksi oli hyvä keli, muuten olisi pänninyt!

Loppupäivä meni ihan piirutusten mukaan pääosin tietä 757 pitkin. Pidin ehkä vajaan tunnin paussin Staszow-nimisessä kaupungissa, jolloin matkamittaini näytti hiukan vajaata kuuttakymmentä kilometriä eli puolimatkassa. Sen jälkeen pääsin todistamaan häärituaalia ihan yllättäen. Sinne oli keskelle tietä 757 kärrätty kottikärryt, joihin oli ladattu viinapöytä. Kärryt sulkivat kokonaan toisen kaistan. Siihen pysähtyi noin kymmenen auton hääseurue. Morsian ja sulhanen nousivat ykkösautosta ja tulivat ottamaan ”napsuja” pöydältä. Sulhanen haki auton takakontista pullon pari kirkasta lisää pöydälle ja niin muutkin alkoivat ottaa häiden kunniaksi snapseja.  Paikalla ollut videokuvaaja unohti koko rituaalin ja alkoi kuvata minua ”kuokkavierasta”. No onneksi en tuohon snapsi-touhuun sentään joutunut.

Reitti oli sangen mäkinen kuten nuo nousu- ja laskumetritkin osoittavat. Nousut eivät olleet kovin jyrkkiä, joskin aika pitkiä, kilometrin muutaman pituisia. Pääosan niistä pystyi polkemaan keskiön keskikehällä. Laskut sitä vastoin antoivat hurjaa kyytiä. Koko reissun kovimmat nopeudet sain matkamittariini tänään, maksiminopeus oli 58 km/h. Olisi noussut yli kuudenkympin, mutta Fillarantin luonto petti. Ero aiempiin laskuihin johtuu siitä, että vuoristolueilla laskut ovat paljon jyrkempiä ja on koko ajan serpentiinejä. Siellä on pakko olla jatkuvasti jarrukahvassa kiinni. Mutta tänään varsinkin niissä kilometrin kahden suorissa laskuissa, missä asfaltti oli hyvä annoin yleensä mennä.

Ostrowiec Sk.:iin saavuin pari tuntia suunnittelemaani myöhemmin viiden pinnassa. Olin tänään päässyt liikkeelle jo normaalia aiemmin, yhdeksältä. Aamulla ajattelin, että tänään ollaankin sitten jo hyvissä ajoin hotellissa. Mutta parin tunnin alussa kuvaamani lisäkiemura miettimisineen ym. vei aikaa. Sinällään keskinopeus oli ihan hyvä vähän yli 19 km tunnissa, mikä osaltaan johtui sivumyötäisestä.

Majoituin kaupungin korkeaan ”itäblokki”-tyyliseen Hotel Accademian *** viidenteen kerrokseen (80 zl sis. aamiaisen). Onneksi fillarille löytyi säilytystila reseptionin vierestä.

Antin Iphone 699

Hotel Accademian neuvostolookia;)

Olipa hieno lauantai-ilta täällä Ostrowiecin kaupungissa! Jotenkin tuntui, että illan mittaan pääsi sisälle puolalaiseen elämänmenoon. Valtavan isossa keskuspuistossa oli ilmaiskonsertti. Välttämättä puistosta tuli mieleen kotikaupunkini Porin Kirjurinluoto, niin saman tyyppiset olivat puitteet.

Antin Iphone 691

Ostrowiecin kaupungin ”Kirjurinluoto”

No joki täältä puuttui, tosin pieniä lampia kyllä oli. Väkeä oli liikeellä hurjasti, konserttia seuraamassa ja muuten vaan oleilemassa. Kokonaisia perheitä, nuoria ja vanhoja, koko kattaus kaupunkilaisia. Myyntikojuissa myytiin vähän kaikkea, oli syömistä, tauluja, kosmetiikkaa, kirpputoria ym.

Antin Iphone 694

Hiukopalaa ja olutta;)

Toisella puolella puistoa oli tanssipaikka ja pitihän se tsekata. Oli hienoa seurata tuotakin. Aika samanlainen perustunnelma kuin tanssipaikoilla Suomessa joskus ennen. Ihailin varsinkin nuoria, jotka panivat parastaan tanssilattialla. Tytöt tanssivat enimmäkseen keskenään tai pienissä ryhmissä. Arvostan nuoria yleensäkin. Aina sukupolvi kerrallaan kehitys menee eteenpäin. Jotenkin Puolan nuorisossa tuo näkyy hyvin selvästi. Vanhemmat eivät osaa täällä kieliä, nuoriso (osa heistä) puhuu englantia, tosin hyvin auttavasti esim. suomalaisiin nuoriin verrattuna. Mutta selkeä kehitysdraivi heillä täällä on.

Antin Iphone 695

”Kirjurinluodon” iltatunnelmaa

Pöydässä, jossa istuin, pääsin heti juttusille parinkin herran kanssa. Toinen oli puolalainen 60-vuotias harmaatukkainen, mutta hyvin eläväinen kaveri. Siinä me kaksi harmaapäätä tarjosimme toisillemme oluet, emmekä kumpikaan ymmärtäneet toistemme kieltä, mutta seurustelu sujui. Osittain sitä auttoi, että toinen paikallinen noin 40-vuotias mies, puhui auttavasti englantia. Hän oli töissä (autofiksaajana) Irlannissa ja kertoi lähtevänsä sunnuntaina takaisin.

Tässä vielä linkki kaupunkiin: http://en.wikipedia.org/wiki/Ostrowiec_Świętokrzyski

24. ajopäivä sunnuntai 19.5.2013 Ostrowiek Sk. – Poniatowe 80 km / # 2380km

Päivän reitti: http://ridewithgps.com/routes/2534025 , Nousu- ja laskumetrit: +497 m / -493 m

20130519-191709.jpg 20130519-191729.jpg

Tämän päivän ajon voisi kuvata lyhyesti – leppoisa sunnuntaipyöräily. Viikonloppuun ei nyt osunut vapaapäivää, mutta jo eilen illalla kun tulin myöhään ”bileistä”, ajattelin, että suunnuntai otetaan kevyesti. Varasin jo illalla majoituksen ja sunnuntai-aamuna tein reittisuunnitelman, mikä on linkkinä.

20130519-191656.jpg

Leppoisaa sunnuntaiajelua…

Ainut riskitekijä edeltäkäsin oli lossiyhteys, mikä kuului reittiin. Ei ollut hajuakaan, kulkeeko lossi kaikkina päivinä. No kulkihan se. Lossille oli matkaa noin viisikymmentä kilometriä ja saavuin juuri sopivasti. Pari autoa oli lisäksi. Lossimatka oli noin puoli kilometriä tällä kertaa.

20130519-191718.jpg

Tässä sitä mennään lossilla jo toista kertaa tällä reissulla;)

Ei mitään isompia yllätyksiä sattunut matkan varrelle. PikkuGeenkin kanssa tulin tänään hyvin juttuun. Annoin sen olla statistina ja seurailin vain sen karttanäyttöä. No lopulta pikkuG sai sentään viedä meidät Hotel Tukaniin.

Ai niin sattuihan sentään yksi pikku kommellus. Hukkasin ajolasini. Ihan loppumatkasta kymmenkunta kilometriä ennen Poniatowea pysähdyin auttamaan keski-ikäistä naista, jolla oli ongelma pyöränsä kanssa. Hänelle oli maastopyörän vaihteissa jotain hämminkiä. Katsoimme yhdessä sitä. Keskiövaihteen ohjaaja oli selvästi vääntynyt ja autoin häntä panemaan vaihteen niin, että hän pystyi ajamaan kotiinsa, kuulemma muutaman kilometrin päähän. Otin siinä aurinkolaseina toimivat ajolasini pois, jotta näen paremmin nuo vaihteet ja laitoin ne johonkin sivulaukkujeni päälle. Kun apu oli annettu ja toivotimme kumpikin toisillemme hyvää matkaa, unohdin koko lasit. Ajelin reilun kilometrin ja sitten muistin. Ei muuta kuin takaisin laseja etsimään. Eivät löytyneet, pitää kirjata menetettyjen tavaroiden luetteloon. No apu tuli kuitenkin annettua!

Kategoria(t): matkapäiväkirja, matkareitti, Puola, tietoa pyöräilystä | Kommentoi

Uusi maa uusi valuutta…

Pitkään reissussa on euroilla pelattukin… Unkarissa piti käyttää forintteja, mutta muualla on ollut tähän mennessä euro käytössä. Slovakiassakin korunat olivat vaihtuneet euroon. Isossa Puolan maassa pitää opetella zlotyn (PLN) käyttö. Sen verran katsoin kurssia, kun raja-asemalla vaihdoin muutaman kymmentä euroa paikalliseen valuuttaan, että kun jakaa zloty-määrän karkeasti neljällä niin aika lähellä ollaan. Aamulla olin vielä Slovakian Cadcassa, missä ei ollut lämpöä kuin kymmenkunta-astetta, mutta siitä ilma ja oma kone lähti nopeasti lämpenemään.

 

20.ajopäivä, tiistai 14.5.2013 Cadca – Bielsko-Biala, 81 km / # 1971 km

Reitti: http://ridewithgps.com/routes/2504909, Nousu-/laskumetrit: + 890 m / – 1024 m

Reitti oli tänään kaunis. Kumpuilevaa ja vihreää maisemaa oli silmissä oikeastaan koko päivän. Alkumatka noin kaksikymmentä kilometriä Slovakian puolella oli käytännössä koko ajan pientä nousua, mikä huipentui rivakkaan kiipeämisrupeamaan noin 700 metriin ennen Puolan rajaa. Rajalla piipahdin myymälässä ja yritin maksaa euroilla, muttei onnistunut. Siksi piti vaihtaa jonkin verran zlotyja raja-asemalla. Rajan jälkeen alkoikin todella hulppea lasku. Tie oli hyvä, mutta taaskaan en uskaltanut nostaa nopeutta kuin hiukan yli viiteenkymppiin. Taisi olla hyväkin, koska sivutuuli otti aika lailla kiinni laskussa yhdistelmääni. Kerran oikein pelästyin, kun ison pakettiauton perävaunun imu heilautti rajusti pyörääni. Jospa siinä olisi ollut iso rekka yhtä lähellä, mitenkähän olisi käynyt.

Laskua jatkui käytännössä Zywiecin kaupunkiin noin kolmisenkymmentä kilometriä. Kaupunki on kuuluisa nimeään kantavasta oluesta. Pistäydyin kaupungin keskustassa, vaikka se muutaman kilometrin lisälenkin tekikin. Ilma oli lämmennyt jo kunnolla. Lämpömittarit näyttivät 18 -19 astetta. Moneen päivään ei ole ollutkaan lämmintä. Toivottavasti lämpö myös pysyy. Zywiecissa olin juttusilla vanhemman miehen kanssa, joka tuli keskustelemaan katsoessani karttaa keskustassa. Hän kyseli englanniksi matkastani ja meillä oli oikein mukava juttuhetki. Hän kertoi suunnitelleensa ensi kesäksi Skandinavian kierrosta autolla. Toivotin hänet tervetulleeksi Suomeen.

Zywiekistä loppumatka Bielsko-Bialaan oli siinä mielessä ikävä, että liikennettä S69-tiellä oli paljon eikä kunnon reunakaistaa ollut. Onneksi matkaa kaupunkiin ei ollut kuin reilu kaksikymmentä kilometriä. PikkuG toi minut monien mutkien kautta nykyiseen nimihirviö-majapaikkaani Osrodek Sportu i Rekreacji Viktoria, edulliseen sporttihotelliin. Ilman pikkuG:tä tuskin olisin tänne osannutkaan, sen verran hankalassa paikassa majapaikka sijaitsi. Huone on kuitenkin tilava ja siisti, taulutv ja netti pelaa. Pyöränkin sain valmentajan huoneeseen turvaan. (70 PLN / 2hh) Alkaa nälkä vaivata, joten pitääpä lähteä sapuskaa etsimään…;)

Bielsko-Biala on vanha ja aika suuri kaupunki. Asukkaita siellä on liki 200 000.  Linkki: http://fi.wikipedia.org/wiki/Bielsko-Biała.

 

21.ajopäivä keskiviikko 15.5.2013 Bielsko-Biala – Krakova, 97 km / # 2068 km

Reitti: http://ridewithgps.com/routes/2513055 , Nousu- / laskumetrit: +828 m / -929 m

Aamupala on ”massussa” ja tarkoitukseni on kohta puoliin jatkaa matkaa kohti Krakovaa. Ilma näyttää hyvältä, iltapäivälle luvassa reilu 20 astetta. Tuuli näyttäisi ennusteen mukaan olevan sivuvastainen. Aamulla suunnittelemani reitti on sen verran mutkitteleva, että katsotaan miten tuulen kanssa tulee toimeen. Olen ollut juttusilla monen ihmisen kanssa eilen ja tänä aamuna. Kertoessani tänään pyöräileväni Krakovaan, on monella suulla ylistetty Krakovan kauneutta ja sen monimuotoista historiaa. Saapa nähdä, olen nyt ensimmäistä kertaa menossa sinne. Ei muuta kuin kamat kasaan ja fillarin päälle kohti alkunousua!

Kesti aika pitkään ennen kuin selvisin Bielska-Bialasta ulos. Oli aikamoista ruuhkaa kaduilla, markkinat meneillään ym., pikkuG:n navigointiavulla jätin kaupungin vähän ennen yhtätoista. Kaupunki ei ole kaunis, ilmeisesti teollisuuskaupunki, kadut huonossa kunnossa ja muutenkin Bialasta jäi vähän rosoinen kuva. Ei mikään turistin lempipaikka.

20130516-190306.jpg

Bielska-Bialan keskustassa oleva kirkko

Kuten oheisesta reittilinkistä näkyy, tarkoitukseni oli pysyä pois pääteiltä. Suunnitelma toteutuikin aika hyvin. Jonkin verran ajoin isoa 52-tietä, mutta pääosin reitti kulki päätietä ylempänä pikkuteitä pitkin. Nousua toki tuli jonkin verran enemmän ja matkaakin ehkä kymmenkunta kilometriä lisää. Etuina taas olivat rauhallisemmat ajo-olosuhteet ja  kauniimmat maisemat kuin päätiellä. Tuuli oli tänään aika hankala, sivuvastaista pääosin. Tosin se vaihteli aika paljon, eikä ollut mikään ongelma, ainoastaan hidasti matkan tekoa.

20130516-190438.jpg

Katolisen uskonnon merkkejä näkyi aika ajoin

 

Wadowicesta lähdin luoteeseen kohti Zetoria tavoitteena koukata muutaman kilometrin ajon jälkeen pikkutielle, mikä vei Liszkiin Krakovan lähistölle. Ajoin kuitenkin epähuomiossa tuon risteyksen ohi. Huoltoasemalla asia selvisi. Onneksi en ollut ajanut kuin kilometrin pari ohi. Huoltoaseman viehättävä englantia puhuva naismyyjä neuvoi asian minulle. Osin siitä kiitollisena ostin häneltä reissun ensimmäisen 1:200 000 kartan . Hyväkin, kun ostin sen. Sille tuli käyttöä pian…

Ajelin Tomicesta lähenyttä pikkutietä Brzeznicaan noin 15 km kaikessa rauhassa. Olin kytkenyt pikkuG:n navigoinnin varmuudeksi päälle. Heti Brzeznican jälkeen pikkuG ilmoitti, että parin kilometrin päästä pitäisi ajaa lauttaan. Olin aivan puulla päähän lyöty – lauttaan? Kirjastosta jo koti-Suomessa kopioimani 1:800 000-mittakaavainen kartta ei antanut mitään vihiä asiasta. Kun sitten levitin huoltoasemalta ostamani kartan, totta tosiaan lautta oli merkitty menemään pienen joen yli .

20130516-190347.jpg

Suojaista pikkutietä on mukava ajella

Saavuin lauttarantaan, lossi oli juuri lähdössä, köysiä jo irrotettiin, mutta onnistuin vielä ajamaan kyytiin. Lossivahtina oli nuori mies  ja innoissani ”kehuin” häntä laivanomistajaksi. Kaveri oli heti juonessa mukana ja täsmensi , että ”pienen laivan” ja kyseli reissustani ottaen vielä kuvankin pyynnöstäni. Tämän reissun ensimmäinen lauttaosuus ei ollut sataa metriä pidempi, mutta kokemus sinällään.

20130516-190536.jpg

Yllättäen vastaan tulleen lossin kyydissä joen yli;)

Liszkiin pääsin mukavasti vielä pikkutietä, mutta sen jälkeen alkoi ruuhka-ajo. Kello oli siinä neljä-viisi iltapäivällä ja ruuhka Krakovaan menevällä tiellä oli melkoinen. Mitään reunakaistaa tiellä ei tietenkään ollut, joten oli pakko ajaa asfaltilla ajoradan reunaosassa. Yllättävän hyvin autoilijat kuitenkin täälläkin antoivat tilaa pyöräilijälle, vaikka moni oli varoittanut Puolan liikenteestä. Osasyy pyöräni nauttimaan ”elintilaan” voi olla yli 30 vuotta vanha kunnon turvaviiri vasemman sivulaukkulinjan ohi.

20130516-190523.jpg

Fillarantin Insera Xcross ja ikivanha turvaviiri vasemmalla;)

Krakovaan saavuin siinä viiden jälkeen. Keskustan kadut olivat yhtä hullun myllyä. Ruuhka oli pahimmillaan. Fillari taisikin olla paras kulkuneuvo. Sillä pääsi sukkuloimaan ohi autojonojen. Liikennevaloissa pystyi välillä hyppäämään jalkakäytävälle ohittaen autot ja punaiset valot. Kun vielä huomasin, että muutama pyöräilijä (niitä tosiaan ei ollut paljon) ohitteli autojonoja raitiovaunuille varattuja reittejä pitkin, aloin tehdä samaa. Hyvin tuossa Krakovan ruuhkassa selvisi, kun piti vaan päänsä kylmänä ja ajolinjastaan kiinni. Pyörä on ajoneuvo siinä kuin autokin ja sillä saa ajaa autokaistoilla.

20130516-190559.jpg

Krakovaan ajelin Wisla-joen rantaa pitkin

 

En ollut aamulla ehtinyt varata mitään majapaikkaa Krakovasta. Olin kyllä katsellut niitä edellisenä iltana Booking.com-sivuilta, mutta aamulla lähdön tohinassa asia kerta kaikkiaan unohtui. Koko päivän se oli vähän takaraivossa ja muutaman kerran pysähdyinkin kauppakeskukseen ym.  siinä toivossa, että löytyisi wifi-yhteys. Wifiä ei löytynyt matkan varrelta. Kun tulin Krakovan keskustaan, ajoin ensi töikseni yhteen hotelliin ja kysyin ”respasta”, voinko käyttää hotellin wifi-verkkoa. Off course… ja sain sitä varten salasanan. Siirryin ulos hotellin edustalle istumaan ja kaivoin IPadin laukusta. Homma kävi hetkessä ja Booking.comin välityksellä sain varattua majapaikan. Seuraavaksi hotellin osoite naviin ja pikkuG vei minut läpi ruuhkaisen Krakovan Stare Miastoon eli vanhaan kaupunkiin. Olin puoli tuntia hotellin varauksesta majapaikassani.

Hotelli Aparments Princess vanhan kaupungin sydämessä on edullinen (80 PLN), mutta siisti ja loistavalla paikalla sijaitseva huoneistohotelli. Kaikki huoneet ovat pieniä huoneistoja, joissa on normaali hotellin perusvarustus ja sen lisäksi keittonurkkaus. Pyöränkin sain viedä sisälle huoneeseeni. Tilaa oli yllin kyllin. Tuossa parivuoteen toisella puolella olevalla seinustalla rakas Insera Xcross-ystäväni nyt nököttää. Illalla tein vielä viitisen kilometriä pitkän kävelylenkin Karkovan vanhassa kaupungissa.

20130516-190611.jpg

Krakovan kaunis Stare Mesto alkuillalla

Krakova on todella maineensa veroinen. Varsinkin iltavalaistuksessa sen upeus korostuu. Vanha kaupunki oli illalla elämää täynnä. Ilma oli loistava, tosin alkoi jo hieman viiletä. Haistelin, maistelin ja ihastuin kaupunkiin siinä määrin, että tein päätöksen olla toinenkin yö Krakovassa. Aamulla ensi töikseni menin ”respaan” ja kysyin voinko jatkaa majoitusta. Lupa tuli. Tosin joudun vaihtamaan huoneistoa, koska joku lapsiperhe oli varannut nykyisen huoneistoni. Toivottavasti uusi huoneisto tarjoaa samat edut kuin tämä nykyinen.

20130516-190636.jpg

Ilta tummuu ja tunnelma tihenee vanhassa kaupungissa;)

Krakova on Puolan vanhimpia ja sen toiseksi suurin kaupunki heti Varsovan jälkeen. Asukkaita siellä on noin 1,2 miljoonaa esikaupunkeineen. Linkki: http://fi.wikipedia.org/wiki/Krakova

 

4. vapaapäivä torstai 16.5.2013; kaupungin katselua 19 km / # 2087 km

Antin Iphone 686

Pikku huoneistoni Krakovan vanhassa kaupungissa

20130516-190700.jpg

Asuminen Puolassa oli edullista. Huoneisto vajaa 20 euroa vuorokaudessa. Ei paha;)

Huoneiston vaihto meni ihan nappiin. Sain jopa hieman viihtyisämmän ja tällä kertaa pyörälle on nyt ihan oma huone. Vapaapäivä oli muutenkin hieno. Lämpöä oli noin 26-28 astetta. Ajelin pienen lenkin iltapäivällä kaupunkiin ja sen ympäristöön tutustuen. Pääosin fillaroin Wista- joen rantoja pitkin, jonne oli rakennettu molemmin puolin kevyen liikenteen väylät. Kaupunkiruuhkaakin tuli taas koettua. Koska ilma oli lämmin, ajoin osaksi ilman paitaa tai hihattomalla paidalla. Tunnin verran pysähdyin joen rantavallille ottamaan ihan ”arskaakin”, taisin jopa ottaa pienet kauneusunetkin siinä lämmössä. Oli hyvä paikka tarkastella ohi ajavia rullaluistelijoita ja pyöräilijöita…

20130516-190721.jpg

Vapaapäivänä Wawelín kukkulalla

Pieni kulttuurituokiokin kuului vapaapäivän ohjelmaan. Kipusin Wavelin kukkulalle katsomaan Zamek Krolewskiä, missä on kuuluisa katetraali ym. Hienot näkymät sieltä oli alas kaupunkiin. Tätä kirjoittaessani kello on jo iltaseitsemän ja ajattelin vielä tehdä pienen kävelylenkin juutalaiskortteliin Kazimiert nimeltään, on kuulemma elämää täynnä. Ja joku ruokapaikka pitänee vielä etsiä iltalenkillä.

20130516-190627.jpg

Toinen ilta kauniissa Krakovassa

 Aamulla matka jatkuu, tosin en vielä tiedä mihin. Vielä illalla tai todennäköisesti aamulla pitää miettiä jatkoreittiä…

 

 

 

 

 

 

Kategoria(t): matkapäiväkirja, matkareitti, Puola, Slovakia, tietoa pyöräilystä | 4 kommenttia

Force majeure – kortti käytetty Slovakiassa, pari vielä jäljellä…

Äitienpäiväaamuna julkaistessani edellisen blogipostaukseni, olin aika epävarma päivän kulusta. Vettä satoi ja ennuste lupasi koko päivälle sadetta. Lähdin kuitenkin härkäpäisesti liikkeelle siinä yhdentoista kahdentoista vaiheilla. Sadevaatteet niskaan ja etulaukun päälle sadesuojus ja matkaan! Kävin katsomassa Piestnanyn kaupunkikeskustan ja sieltä oli hieman vaikeuksia löytää tielle 61. Kerran kysyin ja vähän pyörin ympäriinsä…

 

18. ajopäivä typistyi, sunnuntai 12.5.2013 Piestany – Povatszka Bystrica 35 km / # 1828 km

http://ridewithgps.com/routes/2493579: , jäi kesken. Junalla Nove Mesto – Povatszka Bystrica

Kun vihdoin pääsin tien päälle, raju todellisuus selvisi. Aukeassa maastossa vastatuuli oli kammottava. Oli pakko ajaa keskiön keskikehällä tai pienimmällä, joita en yleensä käytä matka-ajossa kuin ylämäissä. No vedin vaan sitkeästi eteenpäin! Välillä alkoi jo tuntua, ettei tästä tule mitään. Pysähdyin yhdelle huoltoasemalle ja ajattelin soittaa lähtöhotelliini, josko löytyisi toiseksikin yöksi huone. Päällimäiseksi jäi kuitenkin, että … kele, ei tässä nyt taaksepäin käännytä!

Olin jo varannut huoneen Povatszka Bystrica-kaupungista, eikä huonetta voinut ilman luottokorttilaskutusta enää peruuttaa Booking.comin sääntöjen mukaan. Puskin eteenpäin ja kello kävi… Poljin noin kolmekymmentä kilometriä sateessa vastatuuleen ja aikaa kului kolmisen tuntia. Pikkuhiljaa alkoi voimistua ajatus ”järjen käytöstä”. Laskin, että minulla on jäljellä vielä reilusti yli kuusikymmentä kilometriä, enkä tällä kelillä ehdi ennen pimeän tuloa Povatszka Bystricaan. Ensin ajattelin sinnitellä vielä isoon Trencinin kaupunkiin, jonne olisi ollut matkaa reilu kolmisenkymmentä kilometriä. Sitten huomasin kyltin Nove Mesto Nad Vahom, matkaa muistaakseni seitsemän kilometriä. Sinne!

Rahaa oli nostettava ja sitten otin suunnan rautatieasemalle. Asemalla lipun myyjä ei osannut englantia eikä saksaa. Näytin märästä kartastani määräaseman ja aseman sisälle taluttamaani pyörää. Asia selvisi ja kohta minulla oli lippu itselleni ja pyörälle. Pientä jännitystä toi myös se, miten saan pyörän junaan. Siitä selvisin ihan hyvin. Fillarantti ja pyörä matkustivat junan eteisessä Slovakian Valtionrautateillä loppumatkan Bystricaan. Tie 61, jota minun piti polkea, näkyi aika pitkän matkan junan ikkunasta. Maisemat alkoivat selvästi kumpuilemaan. Ilmakin alkoi pikkuhiljaa seljetä junamatkalla. Reilu tunnin junamatka lyhensi päivätavoitettani kuutisenkymmentä kilometriä. Pyörän sain ulos junasta hyvin. Kiinnitin sivulaukut kiinni ja panin rakkaan navini pikkuGeen töihin!

20130513-192500.jpg

Junaliput Fillarantille ja pyörälle;)

Hotelli Garni löytyi helposti. Asemalta taisi olla matkaa hotelliin vain reilu kilometri. Täällä sitä nyt ollaan. Vaatimattoman hotellin ravintolassa oli pizzalista päällimmäisenä. Nälkäiset silmäni löysivät luettelosta nimen Finlandia-pizza. En tiedä, mistä tuo pizzan nimitys oli tullut. Ihan kunnon pizza, kinkkua, salamia, sipulia, maissin jyviä ym. Sitä ja palan painikkeeksi olutta! Pizza muuten maksaa noin 2 – 3 euroa ja iso olut hanasta 80 senttiä. Eikä yhden hengen huonekaan päätä huimaa noin 11 euroa/ yö.  Että sellainen oli Fillarantin ensimmäinen ”mamistelupäivä”!

20130513-192437.jpg

Pala Finlandia-pizzaa vielä jäljellä

Ihmettelin, kun hotellin ravintola alkoi täyttyä. Slovakia – Venäjä-peli alkoi juuri ravintolan jättiruudulta… Itse katselin aikani ja lähdin sitten vähän epämääräisissä tunnelmissa nukkumaan. Ensimmäinen Force majeure-kortti oli käytetty. Muutama on vielä varalla…;)

20130513-192420.jpg

Topvar lienee Slovakian tunnetuin olutmerkki

 

19. ajopäivä, maanantai 13.5.2013 Povatszka Bystrica – Cadca, 62 km / # 1890 km

Reitti: http://ridewithgps.com/routes/2499254# Nousu-/laskumetrit: +703 m / -595 m

Maanantaiaamu aukeni ankean harmaana. Vettä tiputteli, mutta ennuste oli kuitenkin selvästi parempi kuin eiliselle. Lämpötila noin 11-14 astetta ja tuuli 3-4 m/s luode/pohjoinen. Reittisuunnitelman mukaan ajon yleissuunta oli koilliseen, joten sivuvastaista oli tiedossa. Kävin aamupalalla, tarkistin reittisuunnitelman, postit ym. ja päätin, että nyt matkaan. Alkumatka tietä 61 pitkin oli suhteellisen tasaista, mutta sivuvastainen tuuli kiusasi aikalailla aukeassa maastossa. Reittisuunnitelmani mukaan minun olisi pitänyt jatkaa samaa tietä Zilinaan, mutta lähinnä tuulen ja vilkkaan liikenteen takia päätin kääntyä Bytcasta tielle 541.

20130513-192524.jpg

Tänään sai kivuta aika lailla;)

Tiesin, että pikkutien kautta joutuu paljon korkeammalle, mutta taas vastaavasti vuoret suojaavat sivuvastaiselta tuulelta. No ei muuta kuin pyörän nokka ylöspäin! Edessä olikin liki kahdenkymmenen kilometrin mittainen nousu noin 250 metristä noin 680 metriin. Alussa oli loivaa, mutta sitten tuli jo varoitusmerkkikin 12% noususta. Jos voin valita nousun tai kovan vastatuulen (kuten ääriesimerkkinä eilinen), valitsen mieluummin kiipeämisen. Sitä vartenhan Tavastian mainiolla kuntosalilla on jalkaprässiä talvella tehty. Mielestäni reisissä löytyy potkua aika lailla. Mutta vastaavasti on tuota massaakin (kuski ja kuorma) aika lailla, joten fysiikan lait potkivat vastaan. Yllättävän hyvin sinne ylös kuitenkin tänään sain kivuttua. Toisaalta kyseessä oli vain nyppylä aiempiin Apenniinien koitoksiin nähden!

20130513-192536.jpg

Pyöräilijän motto – ylämäkeä seuraa aina alamäki;)

Loppumatka noin parikymmentä kilometriä olikin leikintekoa. Alussa oli vastaavasti 12% jyrkkä serpentiinilasku. Laskua häiritsi erittäin huono tien päällyste. Sade oli syönyt isoja reikiä, joten piti jarruttaa koko ajan eli tulla jyrryttää vain kahta-kolmea kymppiä alaspäin. Muutenkin huomasi, että täällä on keväällä satanut paljon, koska kaikki joet ja purot olivat valtoimenaan. Jyrkkää laskua tultiin ehkä viitisen kilometriä ja sen jälkeen oli loivempaa tai aika tasaista ihan Cadcaan saakka.

Yksi vapaana ollut koira hieman pelästytti, mutta se ei onneksi tällä kertaa lähtenyt perään. Itselläni on vanhoja kauhukuvia tuolta 30-40 vuoden takaa Etelä-Euroopan fillarireissuilta. Siihen aikaan pienissä kylissä vaelteli villinä kulkukoiria, jotka monesti lähtivät perään juoksemaan. Oli tosi inhottava tilanne, kun polkee täyttä vauhtia pakoon ja koko ajan saa pelätä, koska koira on kantapäässä kiinni. Tällä reissulla on ollut koiran kanssa vaaratilanteita kaksi kertaa, toinen muistaakseni jo Italiassa ja toinen Sloveniassa tai Unkarissa. Kummallakin kerralla sain ajaa pakoon takana juoksevaa koiraa. Entisaikaan tilanne oli paljon pahempi. Jossakin amerikkalaisessa pyörälehdessä näin jopa kuvan pyöräilijän pistoolista, millä entisaikaan joskus 1900-luvun alkupuolella pyöräilijät varustautuivat villikoirien varalta.

PikkuG sai tänään navigoida tuon vuoristo-osuuden. Siellä ei ilmeisesti ollut muita tievaihtoehtoja, koska G oli samaa mieltä kanssani reitistä. Myös hotellini Cadcassa Jazz Pension *** pikkuG löysi hyvin ihan kaupungin keskustan tuntumasta.  Kävin syömässä jo ennen hotelliin tuloa keskustan pikkuravintolassa. Osaisikohan joku suomentaa nämä ruokalajini? Keitto oli Drzkova polievka ja pääruokana Bryndzove halysky so slaninkou, m lieko. (kopioin suorat lainaukset listalta, koska muita kieliä ei ollut käytössä). Tilauksen sain onneksi tehtyä englanniksi. Tarjoilija suositteli em. ruokia, kun pyysin keittoa ja jotain muuta Slovakian ruokaa.

20130513-192451.jpg

Puolan kielen taidosta olisi apua menun tulkinnassa;)

 

Molemmat annokset olivat tuhtia tavaraa, niin kuin ruoka näkyy Slovakiassa muutenkin olevan. Eivät saaneet kuitenkaan mitään kulinarismin korkeaveisuita  aikaiseksi. Keitto oli hyvää ja liemi voimakkaan makuista. Sattumina oli hyvin haudutettuja läskin siivuja, oikeastaan sian nahkaosaa. Pääruoka taas oli jotakin valkoista, olisikohan ollut vehnämykkyä tms. ja höysteenä pekonisiivun palasia. Osan noista mykyistä jätin jopa syömättä, mikä on poikkeuksellista tämän ahmatin tuntien. Maksoin laskun ja tarjoilija toi muovirasiassa lopun pääruoan mukaan otettavaksi. Kiitin, mutten ottanut!

Tulipa tässä neljä päivää katsottua Slovakiaa! MM-lätkääkin olen nähnyt, mutta matka jatkunee huomenna Puolaan jonnekin Krakovan suuntaan. Vuoria on sielläkin tiedossa, joten pitää vielä tänään tai aamulla tehdä reittisuunnitelmaa vuorien väliin. Illalla en vielä ole sääennustetta tutkinut, mutta aiemman tiedon mukaan säänkin pitäisi taas lämmetä.

Kategoria(t): matkapäiväkirja, matkareitti, Slovakia, tietoa pyöräilystä | Kommentoi

MM- lätkää katsomaan Slovakiaan

Unkari ja Itävalta jäivät taakse. Slovakia on minulle uusi tuttavuus. Tsekeissä on tullut käytyä monta kertaa, mutta täällä ei. Jääkiekon MM-kisat ovat menossa siellä koti-Suomessa. Jokohan täällä Slovakiassa, kiekkomaassa, pääsisi MM-lätkän tunnelmaan? Ei paremmin olisi voinut sattua. Tulin puoli tuntia sitten syömästä Bratislavan keskustasta ja avasin hotellin tv-ruudun. Venäjä – Suomi pelin toinen erä oli juuri alkamassa suorana lähetyksenä. Mertarannan tilalla oli slovakkiselostaja, mutta hyvin tässä pysyy kärryillä. Venäjä tasoitti ylivoimalla, mutta Suomi teki sen jälkeen johtomaalin upean kuvion jälkeen. Viimeistelijänä oli huimassa slow:ssa lentävä Petri Kontiola. Kisaoluetkin otin mukaan syöntireissulla paikallisesta Lidlistä. Tää on hienoo…, tää on hokii….!

20130510-220232.jpg

Slovakiassa pääsi jääkiekon MM-kisojen makuun;)

16. ajopäivä, perjantai 10.5.2013. Sopron – Bratislava, 106 km / # 1700 km.

http://ridewithgps.com/routes/2480869. Nousu- / Laskumetrit: +672 m / -755 m

Jos jonkun rivin jaksaisi kirjoittaa, tuon riemastuttavan Suomen voiton jälkeen! Päivän reitti näkyy tuossa linkissä. Pyöräteitä ohjelma ei Euroopassa tunnista. Niitä ajoin tänään varmaan 30 – 40 km heti Fertorakosista rajan ylitettyäni Itävaltaan. Neusiedler See – järven alueelle on rakennettu upea pyörätieverkosto. Pyöräilijöitä oli valtavasti liikkeellä, kaiken ikäisiä. Varsinkin pyöräilevien lapsien määrä yllätti mieluisasti. Suosikkiapulaite näkyi olevan usein isän pyörän satulaputkeen kiinnitetty tanko, minkä toisessa päässä oli lastenpyörä. Isukki polki, mutta jälkikasvu seurasi itsekin polkien perässä turvallisesti. Myös pyörän perävaunuja, joissa lapsi oli suojassa, näkyi tänään jonkin verran. Vasta järven jätettyäni pyörätieosuus loppui.

20130510-220146.jpg

Itävalta on viinimaa ja viinialueen viinikuningatar on arvostettu

Olosuhteet olivat tänään puolellani. Lämmin ilma, iltapäivällä noin +26 astetta ja myötäinen tai sivumyötäinen aika reipaskin tuuli oli sopivasti selän takana. Neusiedler Seen Golf-klubilla tuli pistäydyttyä kahvin merkeissä.

20130510-220221.jpg

Neusiedler Seen Golf-klubi oli siisti kahvipaikka

20130510-220158.jpg

Ja sopivasti reitin varrella Itävallassa;)

Panndorfista Kittseehen oli vilkkaasti liikennöityä 50-tietä. Kymmenkunta kilometriä ennen Bratislavaa näppäilin pikkuG:en hotellini osoitteen, jonne hän toimitti minut tyylikkäästi. Bratislavan Hotell Set ****-varauksen tein vasta aamulla ennen lähtöä. Ihan tyylikäs ja siisti hotelli ison jäähallikompleksin vieressä muutama kilometri ydinkeskustasta.

20130510-220137.jpg

Tämä herra hallitsi hotellin aamiaishuonetta

Ajelin muutaman kilometrin lenkin ruokapaikkaa hakien ja samalla syntyi kokonaiskuvaa kaupungista. Paikallinen Steakhouse oli ruokapaikkavalintani tänä iltana. Illallisen jälkeen siirryin takaisin hotelliin ja suihkuun sekä katsomaan lätkää oman huoneen taulutelevisiosta.

Huominen on ihan auki tässä vaiheessa. Sääennustus lupaa huonoa keliä lauantaille. Kun iltakuuden pinnassa kävin syömässä, tuuli voimistui ja ilma kylmeni voimakkaasti. Saa nähdä mikä on huominen keli?

17. ajopäivä lauantai 11.5.2013 Bratislava – Piestany 93 km / #1793 km

Reitti: http://ridewithgps.com/routes/2488377 Korkeusmetrit: +387 m / -366 m

Vahva hotelliaamiainen on nyt lauantaiaamuna tankattu, päivän lehdet (HäSa ja HeSa) katsottu IPadistä, eilinen jääkiekkopeli analysoitu, sähköpostit luettu ym. Reittiin tein muutaman täsmennyksen ja julkaisin sen tapani mukaan Facebookin kautta. Aikaa näissä aamutoimissa tahtoo vaan kulua kosolti. Kello on nytkin jo yli kymmenen. Matkaan pitäisi kohta päästä. Säätä haistelin heti aamulla huoneeni parvekkeelta käsin. Selvästi on viileämpää kuin eilen. Ennustus lupasi vain noin 16-18 astetta ja mikä harmillisinta tuulta pohjoisesta eli vastaista. Onneksi tuo tuuli on aika lailla tyyntynyt eilisestä. Yöllä oli jopa myrskyn poikanen. Kamat kasaan ja reissuun!

Pääsin sentään liikkeelle, mutta vasta yhdentoista jälkeen. Aluksi ajoin viitisen kilometriä vastakkaiseen suuntaan kuin reitti. Kävin vielä katsomassa Bratislavan keskustaa ennen kaupungista ulosajoa. Vanha kaupunki on monumentaalinen. Siellä on hienoja vanhoja rakennuksia.

20130512-082704.jpg

Noin vuonna 1760 rakennettu Grassalkovichin palatsi toimii nykyisin Slovakian presidentin asuntona

20130512-082713.jpg

Toisaalta kaupungista jää jotenkin rosoisen karu kuva. Kadut ovat huonossa kunnossa. Hienojen vanhojen rakennusten sekaan on tyrkätty aivan kammottavan näköisiä rakennuksia. Osa niistä on jo aiemmilta neuvostovuosikymmeniltä, mutta on siellä ihan moderninkin näköisiä ”hirvityksiä”.

20130512-082735.jpg

Tonavan rannassa oleva puisto patsaineen

Tonava virtaa vahvana suonena kaupungin läpi. Mikään pyöräilijän kaupunki Bratislava ei ole. Pyöräteistä ei ole juuri tietoakaan. Tai yhden poikkeuksen havaitsin jo eilen tänne tullessani. Ehkä noin kymmenen kilometriä etelän suunnasta tultaessa ennen kaupunkia alkaa kevyen liikenteen rantaväylä. Se näkyi olevan suuressa suosioissa. Ihmiset tulivat sinne osa pyörillä ja osa autoilla liikuntaa harrastamaan. Rullaluistelu näytti olevan hittituote, mutta paljon oli pyöräilijöitäkin liikkeellä. Kilpapyöriäkin näkyi paljon. Onkohan Peter Saganin menestys kilpapyöräilyssä kirvoittanut harrastajia lajin pariin? Peter Sagan on slovakki ja kotoisin Zilinan kaupungista. Hän on tällä hetkellä yksi kuuminpia nimiä huippupyöräilijöistä.

20130512-082727.jpg

Mahtava Tonava-joki halkaisee Bratislavan

Bratislava entiseltä nimeltään Pressburg on liki Helsingin kokoinen kaupunki. Asukkaita on vajaa puoli miljoonaa. Se on Slovakian pääkaupunki ja asukasluvultaan suurin.

Linkki: http://fi.wikipedia.org/wiki/Bratislava

Ajopäivä sujui suhteellisen hyvin huolimatta huonosta säästä. Reitillä pysyin hyvin, vain kerran piti ohikulkijalta varmistaa. Naviystäväni pikkuG sai tänäänkin olla statistin osassa. Seurasin kyllä sen karttanäyttöä, mutta annoin sen navigoida pelkästään hotelliin. Tuuli ei olutkaan niin paha kuin ennuste antoi ymmärtää. Alkumatkasta tuuli oli osin jopa sivumyötäinen ja vasta ajopäivän lopulla se kääntyi vastaan. Kevyttä sadetta tai osin tihkua tuli koko iltapäivän, joten silmälasit olivat sumeana. Ajelin lähes koko päivän tie numero 61:tä pitkin. Senec, Blatne, isompi kaupunki Trnava, Kaplna (jonka reittisuunnitelmasta luin vahingossa Kapinaksi), Trakovice, Cervenik ja Drahovce olivat välipaikkakuntia ennen Piestnanyyn kaupunkiin saapumista. Maasto oli yllättävänkin tasaista. Muutamia loivia vajaan kilometrin mittaisia nousuja osui sentään matkan varrelle. Myös tuo ajopäiväotsikon alla oleva nousu-/laskumetritilasto tukee arviotani.
Koskettava yksityiskohta osui matkalle muutama kymmenen kilometriä ennen perille tuloa. Otin siitä kuvankin. Täällä on tapana tehdä teiden varsille ”muistomerkkejä” liikenneonnettomuuksissa tai muuten kuolleille. Nyt näkemäni oli ilmeisesti tapahtunut vasta lähiaikoina, koska kukat olivat tuoreita ja myös muistolyhdyissä paloivat kynttilät. Kuvassa oli nuoren tytön kuva ja olisikohan ollut toisena hänen äitinsä…

20130512-082748.jpg

Koskettava muistomerkki tien varressa

Hotellini Maj Spa & Wellness Piestnanyn kaupungissa sijaitsee muutama kilometri ennen keskustaa pienen järven vieressä. Siisti ja edullinen hotelli. Kun viiden puoli kuuden maissa saavuin perille, oli Suomi – Itävalta pelin loppuhetket menossa. Tilanne oli jo 6 – 2 Suomella ja myöhemmin tuli vielä yksi maali lisää, joten MM-lätkää näin tänäänkin.

20130510-220243.jpg

Kunnon slovakkihampurilainen hotellihuoneessa maistui jääkiekon lomassa;)

20130510-220114.jpg20130510-220125.jpg

Piestnanyssa oli viihtyisä pubimiljö…;)

 

 

Kategoria(t): Itävalta, matkapäiväkirja, matkareitti, Slovakia, tietoa pyöräilystä | 2 kommenttia

Unkari, Punkari, Unkari;)

Olen Sopronissa kaupungin vanhimmassa ja kuuluisimmassa hotellissa. Nykyinen nimi on Best Western Pannonia-Hotel****. Hotelli on rakennettu jo vuonna 1893, joten se on palvellut asiakkaita jo 120 vuotta. Linkki:http://www.pannoniahotel.com/.

20130509-184929.jpg

Kaupungin vanhin ja arvostetuin Pannonia-hotelli oli aivan ydinkeskustassa

Hotellin puitteet ja palvelut ovat upeat. Varasin tänne majoituksen Booking.com kautta eilen keskiviikkoaamuna lähtiessäni ajamaan Szombathelysta kohti Sopronia. Ajattelin, että välillä on mukava majoittua ykkösluokan hotellissa, varsinkin kun hintakaan ei ollut paha (31,5 euroa yö). Kun tulin tänne hikisenä lämpimän ajopäivän jälkeen, menin ensi töikseni Wellness-osastolle. Siellä oli kunnon uima-allas ja poreallas sekä todella hyvä sauna (mainostivat suomalaisena!). Siellä tunnin pari nautittuani kehkeytyi ajatus jäädä tänne kahdeksikin yöksi.

20130509-185013.jpg

Pannonia Hotellin aamiaishuone

Kun tulin huoneeseeni, tarkistin heti IPadilta tilanteen. Yksi yhden hengen huone oli vielä varattavissa torstai ja perjantain väliselle yölle. Tein varauksen samantien ja täällä sitä nyt ”naatitaan” untuvapeiton ja -tyynyn pehmeän yöunen jälkeen. Loistavan aamiaispöydän jälkeen tosin arki alkoi, kun pesin likaiset ajovaatteeni ”nyrkkipyykkinä”. Nyt en tarvinnut edes salaista asettani, mihin olin saanut vinkin ”oppimestariltani” Matti Rämöltä. Reissuun kannattaa ottaa mukaan lavuaarin tulppa, koska niitä ei kaikissa majapaikoissa ole. Pari kertaa tulppa on helpottanut elämääni tälläkin reissulla. Italiassa oli mitoitus vähän erilainen ja Suomi-tulppa ei mahtunut reikään.

20130509-185001.jpg

Hotellissa oli sopivasti tyyliä ja ajan patinaa

15. ajopäivä keskiviikko 8.5.2013 Szombathely – Sopron, 70 km / # 1563 km

http://ridewithgps.com/routes/2473387. +405 m / -380 m

Keskiviikon urakka oli ehkä matkan helpoin ajopäivä. Matkaa kertyi vain seitsemänkymmentä kilometriä ja olosuhteet olivat mainiot. Aikaakaan ajamiseen ei kulunut kuin noin kolme ja puoli tuntia, joten keskinopeus oli noin 20 km/h. Keskiviikko oli lämmin päivä siinä +22-23C-astetta, tuuli oli sivusta ja osin lopussa jopa sivumyötäinen. Maaston profiili oli sangen helppo, kuten myös nousu- ja laskumetrit osoittavat. Toki muutama hikinenkin nousu matkaan mahtui, mutta niihin on jo puolentoista tuhannen kilometrin jälkeen tottunut. Tuo 1500 kilometrin rajapyykin ohitin heti Szombathelyn kaupungin jälkeen. Tänään tuli ajettua pelkästään Unkarissa.

20130509-185124.jpg

Haikaroita näkyi matkan varrella paljon

Siinäkin mielessä oli harvinainen päivä, ettei matkan varrella tarvinnut miettiä reittiä. Tein tapani mukaan aamulla reittisuunnitelman RidewithGPS-ohjelmalla. Otin siitä muistikirjaan keskeiset paikannimet ja tienumerot ylös sekä tarkistin vielä aika suurpiirteiseltä kartaltani 1:800 000 reitin. PikkuG oli aivan eri mieltä reitistäni, se olisi mielellään kierrellyt maita ja mantuja monta kymmentä kilometriä pidemmän lenkin. Annoin pikkuG:n näyttää karttaa, mutta kytkin siltä navigoinnin kylmästi pois ja suunnistin oman suunnitelmani mukaan. Hassun tuntuisia ovat nuo matkan varren unkarilaiset paikan nimet: Söpte, Vassaszonyfa, Csepreg, Szakony ja Sopronhorpacs (heitto- ym. merkit jätin pois). Lövö-nimisessä paikassa edellä kuvattu tie yhtyi valtakunnan 84-tiehen. Ja sen kyllä huomasi, kun loppumatkan ajoin kohti Sopronia todella vilkkaasti liikennöidyllä tiellä. Oli pitkästä aikaa paljon rekkojakin liikenteessä. Tuli mieleen osa Italian teistä, missä myös liikennettä riitti. Pahinta oli kauttakulkuliikenne Venetsian pohjoispuolella.

 

Sen verran annoin pikkuG:lle armoa, että se sai navigoida hotelliin. Hyvin pikkuG sen tekikin! Ilman mitään lisäkiemuroita tulimme jo iltapäivällä kahden pinnassa Hotelli Pannoniaan, jossa nyt kirjoitan tätä blogi-osuutta extempore-vapaapäivän merkeissä. Iltapäivä sujui mukavasti hotellin saunaosastolla rentoutumisen merkeissä, kuten jo aiemmin kerroin. Pyörän sain hienosti hotellin autotallikerrokseen suojaan ja muutenkin palvelu on pelannut loistavasti. Tein alkuillasta pienen kävelykierroksen vanhassa kaupungissa ja hain supermarketista juotavaa ja muuta tarpeellista.

20130509-184810.jpg

Valaistu Fö ter Yliopistonaukiolla

Illalla tuli syötyä Ungaresha-pizza Bella Italianon tapaan ja ruokajuomaksi valikoitui tuttu nimi Suomesta vuosikymmenien takaa – Egri Bikaver eli tunnettu ”Erkin pikakivääri”. Tuosta pizza-paikasta jäi kiva muisto. Siellä oli nuori, hyvin vilkas ehkä noin kaksikymppinen nuori tumma nainen odottamassa omia pizzojaan isommalle porukalle. Hän kysyi muitta mutkitta minulta ”Parliamo Italiano”? Kun vähän nikottelin, alkoi vilkas kysely saksaksi. Sen verran pysyin mukana, että hän oli unkarilainen, mutta puhui myös saksaa ja italiaa. Hän kehui kyseistä pizza-paikkaa kertoen, että hän käy aina täällä. Sen myös huomasi 50-60-vuotiaan paikan omistajan käytöksestä. Sujuvasti hän flirttasi koko ajan naisen kanssa. Nainen kertoi minulle, että hän hakee töitä Itävallasta, mutta se on tänä päivänä paljon vaikeampaa kuin pari vuotta sitten.

20130509-184846.jpg

Ilta kultaa Sopronin vanhan kaupungin

 

3. vapaapäivä, torstai 9.5.2013 Sopronissa, 31 km / # 1594 km

Tässä linkki vapaapäivän sight-seeinglenkkiin: http://ridewithgps.com/routes/2480893.

Sopron on noin 60 000 asukkaan kaupunki lähellä Itävallan rajaa. Kaupunki on tunnettu viineistään, sekä valko- että punaviineistä. Linkki: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sopron.

Pitääpä vielä maistaa eilisen pizzerian pitäjän mainostamaa Soproni-punaviiniä. Ulkona on hieno ilma. Lämpöä on tälle päivälle luvattu +25 astetta ja poutaa. Täytyy lopettaa kirjoittaminen tältä erää, hakea pyörä tallista ja lähteä katsomaan Sopronin lähiympäristöä…

20130509-185136.jpg

Sopron on viihtyisä 60 000 asukkaan kaupunki

Päivälenkki tuli tehtyä. Ajoin noin kolmekymmentä kilometriä lähistöllä. Oheisesta linkistä näkyy, että Sopronin seutu ei suinkaan ole tasaista. Mukavia nousuja ja laskuja osui tämänkin lenkin varrelle. Mutta se on niin erilaista ajaa ilman kuormaa. Nousut menivät paljon kevyemmin kuin sivulaukkujen kanssa tai sitten tässä on kunto kohonnut. Kierroksella havaitsi hyvin, että viininviljely on tärkeä elinkeino täällä päin. Viinitarha poikineen osui matkan varrelle.

20130509-185113.jpg

Vapaapäivänä tuli ajeltua Sopronin ympäristössä

Unohdin pyöräpullon lähtiessä hotelliin, mutta Sopron-Balfissa iso olut ja sen päälle kahvi maistuivat. Oli hyvä paikka vähän tankata, koska paikan jälkeen oli noin kuuden kilometrin yhtäjaksoinen nousuosuus. Ei mikään paha, mutta ylämäkeä kuitenkin. Sopronin kaupungissa ajelin vielä muutaman kilometrin tutustumislenkin. Sitten hikisenä pääsin hellepäivän jälkeen taas mainion hotellini saunaosastolle. On se niin ihana olo, kun käy hyvässä saunassa ja uima-altaalla!

20130509-185056.jpg

Kylläpä maistui lämpimänä päivänä;)

Pikkuhiljaa tässä pitää lähteä syömään. Taidanpa panna muutaman kuvan perään ja julkaista vielä tämän blogipostauksen. Katsotaan sitten, onko illan suhteen vielä jotakin täydennettävää. Huomenna matka jatkuu joka tapauksessa Slovakiaan, ellei mitään yllättävää tule eteen. Unkari jää Punkarilta tältä erää taakse.

20130509-184900.jpg

Iltaruokailu paikallisessa pikkuravintolassa

 

Kategoria(t): matkapäiväkirja, matkareitti, tietoa pyöräilystä, Unkari | 4 kommenttia

Kolmen valtakunnan kierros

Olen monta kertaa miettinyt, miltä ihmisistä on tuntunut rautaesiripun aikaan elää rajanpinnassa luoteisessa Jugoslaviassa tai Unkarin länsi-osassa. Matkaa Itävallan rajalle voi olla vajaa kilometri ja kuitenkin maiden kehitysasteissa ja valtajärjestelmissä on ollut suuria eroja. Tämä tuli tänäänkin mieleen, kun pyöräilin Mariborista noin sadan kilometrin taipaleen Unkariin. Pysähdyin Gorna Radgonassa Slovenian pienessä rajakaupungissa, söin siellä lounaan, jatkoin noin kilometrin matkan lounaskahville Itävallan puolelle Bad Radkersbergiin.

20130507-190555.jpg

Välilounas Gorna Radgonassa Slovenian rajakaupungissa ennen Itävältaa siirtymistä

Itävallassa en viipynyt kuin ehkä reilut kymmenen kilometriä ja vastassa oli taas Slovenia. Illalla pääsin Slovenian pohjoiskärkeen ja sieltä matka jatkui Unkariin Szentgotthardtin kaupunkiin, missä kirjoittelen tätä blogia ennen matkan jatkumista.

20130507-190620.jpg

Sloveniasta ajoin Bad Radkersbergiin Itävaltaan ja sieltä taas kymmenen kilometrin ajon jälkeen takaisin Sloveniaan;)

Nyt EU-aikana nuo mainitsemani erot ovat aikalailla tasoittuneet, mutta ovat selkeästi vieläkin näkyvissä. Slovenia pienenä maana on kehittyneintä osaa entisistä Itä-Euroopan maista, mutta Itävallan puolella yleinen siisteys ja infrastruktuurin kunto on paremmalla tolalla. Sloveniasta ajettuani Unkariin oli edelleen sama selkeä ero nyt Slovenian voitoksi. Esim. pyöräilijälle tärkeä tienpinnan laatu heikkeni heti Unkarin puolelle saapuessani. Toisaalta sama asia oli ennen (vielä jopa 1980-luvulla) havaittavissa Ruotsin ja Suomen välillä. Kun vaikkapa ajeli Etelä-Pohjanmaalla ja hyppäsi laivalla Uumajan seuduille, oli näkyvissä selkeä ero pihojen siisteydessä, rakennusten kunnossa ym. elintaso-Ruotsin eduksi.

20130507-190643.jpg

Sukkulointia akselilla Slovenia – Itävalta -Unkari;)

Hieno juttu! Aamulla, kun katsoin blogini laskuria (näkyy etusivulla sivupalstassa) huomasin, että lukukertoja on laskurin mukaan jo yli 5000. Kiitos siitä teille kaikille:)

 

12. ajopäivä Celje – Maribor, sunnuntai 5.5.2013, 85 km / # 1318 km

http://ridewithgps.com/routes/2455129 +1237 m / -1212 m

Taisi olla toistaiseksi hankalin päivä kelien suhteen tällä reissulla. Vettä satoi käytännössä koko päivän ja vielä pahempi asia oli ikävä vastainen tuuli. Puhuri ei ollut mikään hirveän kova, sääennusteen mukaan tuollainen 2-4 m/s, mutta sateen kanssa aika inhottava. Lisäksi matkalla oli aika kovia korkeuseroja ja monissa nousuissa riitti jyrkkyyttäkin ihan tarpeeksi (vrt. nousu- ja laskumetrit otsikon alla). No nuo asiat ovat kuitenkin voitettavissa oikealla asenteella. Olen lähtenyt matkaan tosimielellä, enkä ”mamistelemaan”. Välillä pitää purra hammasta ja varmaan joku kirosanakin jäi päivän reitille. Jos sitä jää lojumaan majapaikkoihin tai kotona kiikkustuoliin istumaan, niin paljon jää kokematta.

20130507-190611.jpg

Tähän vessanpönttöön törmäsin Sloveniassa;)

Kuten reittilinkistä voi todeta, pyrin välttämään pääteitä, mikäli vaihtoehto vain löytyy. Suorin tie A1/E57 Celjestä Mariboriin on moottoritie ja Sloveniassa sinne ei pyöräiljällä ole asiaa. Italiassa ei ollut niin nuukaa sen suhteen. Ajoin suurimman osan päivästä sangen hiljaista 107-tietä. Oman reittisuunnitelmani olin aamulla tehnyt vähän lähemmäs moottoritietä, mutta pyöränavigaattorini pikkuG vei minut tahtomattani (sateessa ei tullut aktiivisesti paperikarttaa katsottua) lisämatkalle. No ei siitä tullut kuin reilu kymmenen kilometriä lisää omaan reittiini nähden.

Välillä oli aika inhottavaakin, kun tien kunto heikkeni, vettä satoi lähes kaatamalla, rinteet jyrkkenivät, enkä oikein tiennyt tarkkaan, missä olin. Pari kertaa pysähtelin kysymään tietä. Aiemmin olen kertonut, että pizzeriat tai kahvilat ovat hyviä tietolähteitä kaupunkialueella. Sama pätee taajamien ulkopuolella huoltoasemiin. Yleensä huoltoaseman hoitaja osaa neuvoa. Lisäksi karttatelineestä voi sitten varmistukseksi käydä salaa kurkkimassa myynnissä olevia karttoja. Lopulta moottoritie tuli kuitenkin vastaan kiintopisteenä, meinasi jo usko loppua!

20130507-190632.jpg

Pikkuteillä oli kunnon nousuja. Aika tiukkaa vääntämistä;)

Loppumatka Mariboriin sujuikin paremmin kuin edellä kertomani. Moottoritien alituksen jälkeen olinkin omalla aamulla suunnittelemallani reitillä tiellä 430, mistä Slovenska Bistricasta Mariboriin oli enää kolmisenkymmentä kilometriä. Taas kerran panin pikkuG:n kuriin. Vähän väliä se ehdotti poikkeamista reitistä välillä vasempaan ja välillä oikeaan. En oikein ymmärrä sen sielun elämää, olen sitä yrittänyt Fillarifoorumin palstoilla kysyäkin, mutta selkeää vastausta ei ole tullut. Sen sijaan muillakin on ollut samoja ongelmia Garmin pyöränavigoinnin suhteen. Pitääpä ottaa asia maahantuojan kanssa puheeksi, kun tältä reissulta selvitään.

 

20130507-190531.jpg

Taustatyön tuloksena selvisi ”Pohistvo” mainostaa Sloveniassa huonekaluja;)

Välillä hermostuin pikkuG:n piipitykseen ja kytkin navigoinnin pois. Silloinkin kartta ja sijaintipaikka-nuoli näkyy näytössä ja helpottaa suunnistamista ajaessa. Ei tarvitse jatkuvasti pysähtyä karttaa katsomaan. Maastokin oli jo moottoritien pohjoispuolella rauhoittunut. Kovimmat nousut jäivät alkuosan reilulle 50 km matkalle. Kun tulimme Mariboriin, annoin pikkuG:lle taas ohjat käsiin. Kaupunkiosuudet pikkuG osaa itseäni selvästi paremmin ja vei nytkin minut mukisematta majapaikkaani Hostel 4Rooms. Mukava ja edullinen majapaikka kaupungin keskustassa. Pyörän sai sisätiloihin, oma siisti huone, yhteiset mutta siistit suihkutilat ja ihanan lämmin vesi. Sitä todella osasi arvostaa, kun tuli läpimärkänä taipaleelta!

 

20130507-190358.jpg

Tulo 120 000 asukkaan Mariboriin Drava-joen yli

Illasta Mariborissa jäi kovin vähän kerrottavaa. Kun väsyneenä iltakahdeksan kieppeillä lähdin ruokapaikkaa katsomaan, vettä satoi lähes kaatamalla. Lopulta ruokapaikka löytyi usean kyselyn jälkeen. Baareja oli vaikka kuinka paljon, mutta suurin osa ravintoloista oli jo tuohon aikaan kiinni. Pohjois-Sloveniassa ilmeisesti illallisaika on aiempi kuin esim. Italiassa. Löysin lopulta ihan mukavan ravintolan, missä reilu pasta-annos petasi seuraavaa ajopäivää. Majapaikkani vieressä olevassa lähikuppilassa tuli vielä pysähdyttyä ”jälkiruoka-yömyssylle” nimeltaan musta Guinness, ei kovinkaan slovenialaista, mutta antoi hyvät yöunet.

 

13. ajopäivä Maribor – Szentgotthard, maanantai 6.5.2013, 100 km / # 1418 km

http://ridewithgps.com/routes/2461044. +1383 m/ -1424 m

Maanantaina mentiin valtakunnasta toiseen! Aamupäivällä oli noin 30 – 40 km matka Itävallan puolelle, kuten jo johdannossa kerroin. Siellä tuli vain piipahdettua, kuten reittilinkistä voi todeta. Sitten taas matka jatkui takaisin Sloveniaan. Keli oli jo parempi kuin sunnuntaina, mutta muutamaan kertaan piti tänäänkin pukea ylle sadeviitta. Aika usein, kun viitan sai niskaansa, sade taukosi. Muuten mainiossa Mariborin majapaikassani ei ollut aamupalaa, mutta nautin sen alkumatkan varrella. Ensimmäinen kunnon nousu oli reilu kymmenen kilometriä Mariborin jälkeen. Korkeuseroa oli toistasataa metriä. Kivutessa huomasi, että aamupala oli syömättä. Energia meinasi loppua reisistä tykkänään, vaikka ”meikäpojalla” vararavintoja on vähän liiankin kanssa. Minestronikeitto, paljon leipää ja kahvit päälle muodostivat ”myöhäisaamiaiseni” idyllisessä pikkupaikassa. Johan sen jälkeen alkoi kone taas rullata!

20130507-190456.jpg

Myöhäinen aamupala ”tyttöystävän” kanssa antoi potkua reisiin;)

Ajopäivä oli suhteellisen rankka lähinnä runsaiden korkeuserojen takia. Majapaikkaakaan en uskaltanut varata etukäteen, koska olin epävarma perille selviämisestä. Noin kymmenen tunnin uurastuksen jälkeen saavuin Sloveniasta Unkarin Szentgotthardiin illalla joskus seitsemän jälkeen.

Etukäteen Booking.comista katsomani majapaikka Tavi Vendeghäz oli viitisen kilometriä kaupungin ulkopuolella. Koska wifi-verkkoa ei ennen sivutielle kääntymistä ollut, tein ”hätäratkaisun”. Väänsin työpuhelimeen dataroamingin hetkeksi päälle ja varasin huoneen sitä kautta. Puolisen tuntia sen jälkeen ajoin paikalle. Hostel oli omakotitalo, mihin oli rakennettu lisäsiipeen muutamia vuokrattavia huoneita. Isäntä ja emäntä sekä vinkeä puolivuotias labradorinnoutaja Lucky ottivat väsyneen matkaajan huomaansa. Isäntä toi ison pullon mineeralivettä ja vähän myöhemmin kysyi maistuisiko pieni snapsi. Maistui ja vielä toinenkin, isännän itse tekemää mutta erinomaista omenaviinaa. Eikös Unkarissa Palinka ole kansallisjuoma? Kunnon kotipolttoista!

 

14. ajopäivä Szentgotthard – Szombathely, tiistai 7.5.2013, 75 km / # 1493 km

http://ridewithgps.com/routes/2467771, +555 m / – 570 m

Itävalta – Unkari-kierros jatkui tänäänkin. Slovenia jäi jo reissumiehelle taakse. Tänään olin suhteellisen hyvissä väleissä naviystäväni pikkuG:n kanssa. Varmaan se osaltaan johtui siitäkin, että olen oppinut sen ”metkut”. Kytkeä siltä ohjat pois, kun itse tiedän reitin. Tänään tuli reittisuunnitelmaan noin kymmenen kilometriä lisää, enkä viitsinyt edes korjata sitä tuohon linkkiin. Aamulla kun vielä en ollut oikein ”hereillä”, pikkuG vei minut reilu viisi kilometriä kiertotietä kaupungista pois ja vastaava rundi tuli loppuun etsiessämme Hotelli Ligetiä. PikkuG ei tunnistanut osoitetta, minkä aamulla siihen näppäilin vaan korvasi sen toisella liki samalla kadunnimellä. Siitä syystä teimme lisäkierroksen kaupungin ympäri. Vasta kun älysin käyttää etsintää hotellin nimellä, pikkuG vei mukisematta perille.

Antin Iphone 653

Hotel Liget oli majapaikkana Szombathelyssa

Reissupäivä oli pitkästä aikaa aika leppoisa. Sää suosi, lämpötila oli jo aamulla 17 astetta ja iltapäivällä se kohosi noin + 22 asteeseen. Tuuli oli lämmin, joskin osin sivuvastainen tai vastainen, eikä vettä tullut yhtään. Heti aamulla söin pikkukaupungin ykköshotellissa aamiaispöydän antimet (ja reilusti!), koska muuten mainioon majapaikkaani ei kuulunut aamiaista. Kävin nostamassa pankista vähän forintteja ”tulevia Unkarin taisteluja” varten. Ja sitten matka jatkui Itävaltaan.

Tänään ajelin suuren osan päivää Itävallan erittäin hyväpintaisilla teillä siistejä taloja ja kauniita maisemia katsellen. Korkeuserot olivat pitkästä aikaa aika pienet, kuten oheinen korkeustilasto osoittaa. Kyllä sitä tänäänkin hiki valui ylämäissä ja tuuli tuiversi viittäkymppiä alamäkeä vilistäessä. Sen lujempaa en oikeastaan uskalla antaa mennä vaan välillä pitää jarrulla hillitä menoa!

 

20130507-190713.jpg

Rajan yli tultaessa Unkarin puolelle näytti tältä

Täällä sitä nyt ollaan Hotel Ligetissä! Heti Itävallasta Unkarin puolelle siirtyessäni, osui silmään hauska paikan nimi, Pornoapati. Ajelin rauhallista maalaistietä pitkin ilman pikkuG:n neuvoja tänne Szombathelyyn. Netti ei toiminut lupauksista huolimatta huoneessani, joten kirjoitan tätä pääaulan sohvalla. Suihkussa olen käynyt ja nyt pitäisi lähteä etsimään ruokapaikkaa. Taidan laittaa muutaman kuvan tähän postauksen perään ja julkaisen blogin. Luen sitten myöhemmin läpi, korjailen ja täsmentelen. Ja pistäkääpä lukijat kommentteja ja vaikkapa kysymyksiä tulemaan, niin vastailen niihin sitten illalla tai aamulla.

20130507-190721.jpg

Itävallan Pernausta Unkarin Pornoapatiin;)

Mainio puistoravintola olikin aivan lähellä. Istuin ulkona terassilla ja söin perus-unkarilaista ruokaa; sianlihaa, makkaraa, paprika-kastiketta ja ranskalaiset (tuo ei kovin unkarilaista…) ja paikallista punaviiniä palanpainikkeena. Ei ollut mikään suuri kulinarismin kukkanen, mutta vahvaa ja maukasta! Mahan täytyttyä, lähdin sitä sulattelemaan kävelemällä kaupungin keskustaan. Tuli tehtyä mukava viiden kilometrin kävelylenkki. Kävely on mukava vaihtelua alinomaisen pyörälläajon ohella. Samalla sai käsityksen kaupungista.

20130507-190654.jpg

Szombathely on lähellä…taitaa olla Naraissa otettu kuva;)

 

20130507-190705.jpg

Iloinen ruohonleikkaaja Unkarin Naraissa

Szombathely on Unkarin vanhin kaupunki. Sen perusti Rooman keisari Claudius vuonna 45. Nimeksi tuli Colonia Claudia Savariensum. Kaupungin nykyinen nimi tulee unkarin sanoista szombat ”lauantai” ja hely ”paikka”. Eli suoraan suomennettuna, ”lauantaipaikka”, missä ennen pidettiin lauantaimarkkinoita. Asukkaita kaupungissa on reilu 80 000.

 

 

 

Kategoria(t): Itävalta, matkapäiväkirja, matkareitti, Slovenia, tietoa pyöräilystä, Unkari | 6 kommenttia