Reilu viikko on kulunut Rooma – Hämpton reissun päättymisestä. Kestoltaan 46 päivän ja yli 4000 km matka on osin vielä yhtenäistä helminauhaa; maat ja paikat eivät jäsenny vielä kunnolla . Perjantain sadepäivän käytin hyväksi ja kävin läpi matkan numero-osan. Tein aineistosta excel-taulukon, mikä antaa tilastollisen kokonaiskuvan reissusta. Tässä blogipostauksessa yritän vähän luodata matkaa paitsi numerojen valossa, myös tehdä siitä pientä analyysia. Missä meni hyvin ja missä olisi ollut parantamista? Ehkä siitä joku muu pyörämatkaa suunnitteleva voi saada lisätietoa omaa reissuaan varten.
Palautuminen on sujunut hienosti. Reissurutiineista on päässyt arkielämään kiinni aika sujuvasti. Samoin osittainen lajinvaihto on edennyt mukavasti. Torstaina 6.6., kun reissu loppui Hämeenlinnan torille, jo seuraavana päivänä olin pelaamassa golfia hienokuntoisella Tawast Golfin kentällä. Kierroksia on kertynyt viikon aikana kuusi ja pääosin matka golfkentälle on taittunut fillarilla. Golfkierroksen ohessa syntyy noin 25 km fillarilenkki, mikä varsinkin mennessä toimii sopivana lämmittelynä. Toisaalta golf on ”pihkaraisen” vaikea laji, sen tässä taas ensimmäisten kierrosten valossa on todennut. Ja pelirutiinia pitäisi saada lisää, koska ensi keskiviikkona 19.6. odottaa seuran perinteinen golfmarathon. Nimi tulee siitä, että pelataan neljä täyttä golfkierrosta peräjälkeen. Startti on aamulla viideltä ja viimeisen kierroksen odotettu päättymisaika on siinä yhdeksän – kymmenen vaiheilla illalla. Kävelymatkaa Sporttrackerin mukaan on aiempina vuosina kertynyt noin 42 – 44 km. Toinen asia, mikä on tullut esiin jo näinkin pian, on energiakulutuksen muutos. Päivittäinen sadan kilometrin pyöräily söi energiaa noin 4000 – 5000 kcal, joskus enemmänkin. Golfkierros bägiä kantaen kuluttaa noin 2000 kcal, joten tässä hyvillä syömä- ja juomalahjoilla varustettuna pitäisi pelata pari – kolme kierrosta päivässä. Tuo puolentoista kuukauden reissu tiputti painoa noin neljä kiloa huolimatta ankarasta vastarinnastani (nimimerkki voileipäpöytien kauhu). Nyt tuntuu, että kiloja tulee takaisin yllättävän pian… valitettavasti!
Matkan ruodintaa… Tässä ensin tilastolliset perusfaktat luetteloituna: Tilastoyhteenveto.Rooma-Hämpton 2013 , Excel-taulukko (avaa uuteen ikkunaan)
Kilometrejä kertyi pyöräni matkamittariin yhteensä 4132 km Rooman Fiumichinon lentokentältä kotiini Hämeenlinnaan. Matkamittarini virhe on noin +2 %, joten korjattunakin matka jäi yli neljäntuhannen kilometrin. (3882 km ajopäivinä ja 250 km välipäivinä)
Matkapäiviä oli yhteensä 47, joista menopäivän ohella oli 40 ajopäivää ja 6 välipäivää.
Ajopäivää kohti kilometrejä kertyi keskimäärin noin 103 km (97,1km/ajopäivä ja 35,7km/välipäivä)
Valtioita osui matkareitille kaikkiaan kymmenen järjestyksessä Italia, Slovenia, Itävalta, Unkari, Slovakia, Puola, Liettua, Latvia, Viro ja Suomi. Laskin huvikseni myös eri maiden kilometrit päivämatkojen perusteella. Luvut eivät ole kovin tarkkoja, koska saman päivän aikana tuli käytyä kahdessa tai jopa kolmessakin. Italia oli ykkönen liki tuhannella kilometrillä. Puola ylsi myös yli 900 km. Pääosin muiden maiden kilometrit jäivät kolmeen neljään sataan. Peränpitäjinä olivat tässä mielessä Itävalta noin 70 km, Suomi noin 130km ja Unkari noin 180 km.
Tehollinen ajoaika (pyörä liikkeessä) oli yhteensä 227 h 41 min. (noin 5-6 tuntia/pvä) Toki ajopäivän pituus oli yleensä pari tuntia pidempi tauot mukaanlukien. Keskinopeudeksi muodostui 18,1 km/h matkamittarilukemien mukaan laskettuna.

Tässä Inseran kojelautaa. Matkamittari ja matkatoverini pikkuG-fillarinavi. Se mittasi myös korkeutta ja kaltevuutta. Nuo lisäkahvat eivät olleet mukana.
Nousumetrejä matkalla oli yhteensä (ridewithGPS) oli yhteensä 36065 m, mikä vaihteli huomattavasti. Pahimmat nousut ajoittuivat heti kolmelle ensimmäiselle ajopäivälle Apenniinien ylitykseen. (+1720 m, +2589 m ja +2338 m). Myös Sloveniassa (Alppien jatkeet) oli kovia nousuja. Yllättävä piikki oli viimeinen ajopäivä (105 km) Vihdistä pikkuteitä pitkin Hämeenlinnaan (+1833 m). Laskin oheiseen excel-taulukkoon myös keskinousuprosentin koko päivän kilometreille, mikä sinällään antaa huonon kuvan, koska se ei huomioi laskuja. Paremman kuvan siitä saa kertomalla prosenttiluvut kahdella. Korkeimmat todelliset nousuprosentit fillarinavini (pikkuG) mukaan olivat 15-20%. Pisimmät yhtäjaksoiset nousut olivat noin 15-20 km.
Pyöräilijän motto – Ei ylämäkeä ilman alamäkeä – toteutui myös kiitettävästi. Koko reitin laskumetrit olivat 36009 m, joten tuon mukaan Roomasta tultiin Hämeenlinnaan 59 m ”ylämäkeen”. Hurjia laskuja oli lukemattomia. Vuoriston serpentiinitiet hillitsivät mutkineen luonnollisesti vauhtia. Iän myötä laskurohkeus on vähentynyt ja kovimmissa laskuissa hillitsin menoa Insera-pyöräni tehokkailla levyjarruilla. Kovin alamäkinopeus oli noin 58 km/h. Siinäkin jarrutin jonkin verran. Vapaalla laskulla nopeudet olisivat nousseet noin 60 -70 kilometriin tunnissa ehkä ylikin.
Matkamajoituksia kertyi yhteensä 46 yötä. Itselleni tuli yllätyksenä majoitusten edullinen hintataso. Käytin Booking.com-varausjärjestelmää koko matkan ajan. Yhden ainoan majoituksen varasin ”lennosta” saavuttuani Slovenian Lipavaan. Muut majoitukset varasin yleensä edellisenä iltana tai lähtöaamuna. Majoitusten hinnat vaihtelivat 8 – 38,5 euroa/yö. Keskihinnaksi muodostui noin 24 euroa/yö. Toki osassa yöpymisistä tuli lisäksi 1-2 euroa turistiveroa. Kannattaa miettiä, ottaako teltan mukaan vai ei. Sinällään kummallakin yöpymismuodolla on etunsa. Itselläni ratkaisi hotellilinjauksen valinnan ennen muuta iän tuoma mukavuuden halu ja elektronisten laitteiden lataustarpeet.
Matkamausteita – Matkan antia ja opittavaa
Kokonaisuutena matka onnistui erinomaisesti. Olin toki valmistautunut aika huolellisesti etukäteen. Suunnittelu käynnistyi jo hyvissä ajoin edellisenä syksynä. Kävin eri osa-alueet läpi, karkea reittisuunnitelma, pyörä ja varusteet, kunnon kohottaminen ym. Aikataulun laadin niin, että paluu takaisin Suomeen olisi kesäkuun alussa . Varauduin etukäteen keskimäärin noin 80 km päivätaipaleisiin ja yhteen vapaapäivään viikossa. Matka taittui kuitenkin huomattavasti nopeammin eli noin sadan kilometrin päivämatkoin. Tuosta välipäivätavoitteesta pidin hyvin kiinni. Ainoastaan Puolassa ajoin peräjälkeen yhdeksän matkapäivää ennen välipäivää. Osaltaan matkan etenemistä edesauttoi hyvä onni säiden kanssa. Toki välillä tuli vettä kuin saavista ja vastatuulikin tuiversi. Pääosin kuitenkin ilmojen haltijat olivat puolellani. Tuuli on pyöräilijän pahin vihollinen. Nyt se oli aika lailla ystäväni. Etelänpuoleiset ilmavirrat ja loppumatkasta itävirtaus helpottivat ajoa. Toki välillä sai puskea kunnolla vastatuuleenkin tai sivuvastaiseen.
Etukäteen minua peloteltiin Alpeilla. Suunnittelin kuitenkin reitin niin, että oikeastaan kiersin Alpit idästä. Jossain Slovenian vaiheilla ylitin Alppien jatkeet noin kilometrin korkeudessa. Kovimmat nousut olivat heti kolmena ensimmäisenä ajopäivänä huipentuen Apenniinien ylitykseen, jossa piti kivuta reilusti yli kilometriin. Lumiraja oli muutaman sadan metrin päässä. Matkan puolivälin vaiheilla seurasin IPadistä Eurosportin kuvaa Italian Girosta, jolloin samoihin maisemiin oli tullut takatalvi. Kilpailijat polkivat lumikinosten ympäröiminä. Itse olin jo onneksi alta pois. Tottakai nousut ”rassasivat”, mutta yllättävän hyvin kuitenkin selvisin niistä 125 kiloisen massani kanssa (pyörä ja kuski varusteineen). Pienimmällä välityksellä pystyi polkemaan vielä noin 15% nousua, tosin nopeus oli noin 4-5 km/h. Muutaman kerran piti Apenniineillä taluttaa lyhyitä pätkiä, missä nousuprosentti oli noin 20 tai jopa ylikin. Pisin talutus oli yli viisi kilometri, mutta se johtui tunnelista, missä ei kerta kaikkiaan uskaltanut ajaa ajoväylällä.
Pyörä varusteineen pelasi loistavasti. Yksi ainoa rengasrikko osui matkalle. Sekin johtui kaatosateesta, kun ajoin Vilnaan tullessa veden peittämällä kadulla teräväreunaiseen viemärikuoppaan ja sisärengas räjähti. Pyörä nurinniskoin ja kaatosateessa uusi sisärengas tilalle. Levyjarrut olivat tehokkaat ja toimivat hyvin, mutta alkoivat kyllä vinkua ja etujarrussa oli pientä takertumisen ongelmaa. Matkalla kyselinkin Hämeenlinnan Polkupyörätukun ”päämekaanikoltani” Niko Koivistolta neuvoa Facebookin välityksellä. Mittarin johdon katkaisin vahingossa, mutta sekin tuli kuntoon ”jeesusteipillä”.
Matkavarusteet olivat riittävät. Varusteluettelo oli periaatteessa sopiva. Ajovaatteita oli turhankin paljon. Olin varannut kolme paria ajohousuja ja ajopaitoja. Kahdella olisi hyvin pärjännyt. Sivu- ja tankolaukkujeni paino varusteineen oli noin 12 kg. Ehkä matkavarusteista olisi saanut kilon tai kaksi pois. Työkaluja ja varaosia en juurikaan joutunut käyttämään. Matkalla hankin kynsileikkurit ja viinpullon avaajan. Vastaavasti hukkasin aurinko-ajolasini naispyöräilijää auttaessani.
PikkuG eli pyöränavigaattori Garmin 800 oli tärkeä varuste. Tosin sen kanssa sai olla tarkkana. Sen navigointi varsinkin polkupyöräasetuksilla oli välillä ihmeellistä. Se saattoi ehdottaa monen kymmenen kilometrin lisälenkkiä. Käytinkin sitä yleensä ”karttana” ja suunnistustukena. Hotellit se löysi kaupungeissa hyvin ja samoin siitä oli iso apu suunnistaessa isoista kaupungeista ulos. Muutaman kerran resetoin sen tehdasasetuksiin saatuani ohjeet maahantuojalta, kun se meni jumiin.
Normaalit matkarutiinit. Normaali ajopäivä meni suunnilleen näin.
- Aamulla herätys siinä kuuden seitsemän pinnassa, aamutoimet ja aamiaiselle
- Matkareitin ja seuraavan majapaikan tarkistus ja merkintä muistikirjaan
- Lähtö hotellista yleensä noin 9-10 tienoilla (+/- 1 tunti)
- Ajoa päivällä yleensä noin 5-6 tuntia ja tauot noin 1-2 tuntia. Päivällä söin kiinteätä ruokaa hyvin harvoin, joskus joku keittolounas, pähkinöitä, suklaata ym. pientä naposteltavaa ajon aikana, kahvitauko yleensä aamu- tai iltapäivällä ajon lomassa.
- Saapuminen uuteen majapaikkaan yleensä klo 16-18 (+/- 2 tuntia)
- Majapaikkarutiinit/ kuvien siirto kamerasta ja Iphonesta IPadiin ja laitteet lataukseen, FB-päivitys, sitten suihkuun ja blogin kirjoittamista 1-2 tuntia ja ruokapaikan etsintä ja tankkaus seuraavaa päivää varten
- Illalla yleensä vielä seuraavan päivän reitin suunnittelu. Ensin karkea rajaus IPad kartta-ohjelma ja Booking.com-hotelliportaali. Sitten seuraavan päivän kohteen ja majapaikan varauksen jälkeen tarkempi reittisuunnittelu RidewithGPS-ohjelmalla, minkä laitoin vielä omalle ja Fillarantti reissaa ja bloggaa-FB-sivuille nähtäväksi.
- Nukkumaan yleensä noin 22-23 tienoilla
- Vapaapäivinä pyykinpesua, blogin päivitystä, paikkakunnan katselua pyörän selästä
Tuhannen kilometrin rajapyykit:
- Ensimmäinen tuhat kilometriä tuli täyteen Batujessa Sloveniassa
- Kaksituhatta kilometriä napsahti mittariin välillä Bielsko-Bialan jälkeen Puolassa
- Kolmetuhatta kilometriä täyttyi parikymmentä kilometriä ennen Vilnaa Liettuassa
- Neljätuhatta kilometriä rikkoutui ajaessani Tallinnan satamaan Virossa
Hauskoja sattumuksia oli matkalla paljon. Tässä muutamia:
- Moottoritietunnelia naaraamassa / ks. tarkemmin postaus Apenniinien selätys
- Riminin golfklubilla / katso Adrian meren taikaa
- Florenzina- rouva / katso Veni, vidi, vici
- Vappua viettämässä Sloveniassa / katso Ensimmäinen tuhat kilometriä täynnä
- Kylän pappi ja Äänekosken Huiman ex-pelaaja olusilla / katso Slovenian sielua tutkimassa
- Kolmessa maassa samana päivänä / katso Kolmen valtakunnan kierros
- Pizzaa Bella Italianon tapaan / katso Unkari, Punkari, Unkari
- Venäjä – Suomi lätkämatsi / katso MM-lätkää katsomaan Slovakiaan
- Pieni pätkä junalla / katso Force majeure- kortti käytetty Slovakiassa…
- Lossillakin tuli kuljettua pari pätkää / katso Uusi maa uusi valuutta ja Polska, polska
- Ajolasien menetys / katso Polska, polska
- Kuokkavieraana häärituaalissa / katso Polska, polska
- Special Gueststar in PolandTV / katso Puola on iso maa
- Fillarantti Livanissa ja Rauli Vilanissa / katso Fillarantin navigointihölmöily…
- Sunnuntaina Otepäässä golffaamassa ja iltapäivällä Rattamaratonilla / katso Kierros golfiakin mahtui fillarireissun ohjelmaan
- Treffit Hämeenlinnan torilla / katso Torilla tavataan
Lopuksi Fillarantti kiittää ja kumartaa kaikille lukijoilleen, tukijoilleen ynnä muille kylän miehille&naisille. Jatkoa seuraa, en tiedä vielä miten mutta eiköhän se pikkuhiljaa selviä… Tämä oli hauska projekti, minkä päälle on hyvä suunnitella uusia kujeita!
Paluuviite: Tilastoa ja fiiliksiä… Rooma – Hämpton reissun jälkeen | Matkablogi fillarilla Roomasta Hämptoniin
Hieno reissu sinulla ja mahtava kirjoitustyyli. Kiitos, oli kiva lukea.
Kiitos Kari uskollisesta seurannasta ja hyvistä kommenteista. Kiva kuulla mukavaa palautetta.. jatketaan harjoituksia!
Hieno reissu, kiinnostava raportti!
Kiitos PeeHoo kommentistasi… oli mukava reissu ja jäi hyvät fiilikset!
Minä vamistaudun tuohon toisin päin… ei alamäkeä ilman ylämäkeä 🙂 Hieno juttu, mutta reissun hienoutta ei varmaan kukaan voi ymmärtää!
Odotan kuulumisia loppuverryttelyltä-
Kiitos mip63 kommentistasi ja onnea matkaan. Kai blogitat tai muuten jaat matkakokemuksiasi reissun etenemisen myötä? Pidetään yhteyksiä:)
Kyllä nuo loppuveryttelykuulumiset ovat olleet mielessä, mutta nämä eläkekiireet, heh;) Yritän kirjoitella lähiaikoina…:)
Tämän vuoden reissu Helsingistä Belgiaan on tehty, valmistautuminen tarkoittaa jo seuraavaa pitkää touria ja kesää 2014 🙂 Ideoita alkaa jo syntyä.