Olipa hienoa ajaa Hämeenlinnan torille torstaina 6.6.2013 vähän ennen kuuttatoista.Vastassa oli monta tuttua ihmistä. Ilma oli loistava ja tunnelma välitön.
Palataanpa vähän taaksepäin. Jo viime postauksessa kerroin, että sain kuin sainkin yösijan Rauli ja Jatta Nummenmaan Pickalan loma-asunnossa. Ajelin pyörällä Tallinnan lautalta Kivenlahteen, missä Rauli oli pakullaan vastassa. Pyörä pakun kyytiin ja menoksi, muuten olisi mennyt turhan myöhään. Jatta oli lämmittänyt saunan valmiiksi ja valmisteli hienoa tervetuliaisateriaa.
Ajomatkalla Kivenlahteen puhelin soi, mutten ehtinyt vastata. Hämeen Sanomien toimittaja Juho Peltoniemi oli jättänyt vastaajaan viestin, että ovat saaneet vinkin pyöräretkijuttua varten. Hän lupasi soittaa uudelleen torstaiaamuna, jotta voimme puhua jutusta tarkemmin. Näin kävikin. Rauli lähti aamulla metsätöihin omalle metsäpalstalleen ja pudotti minut pyörineen Vihdin kohdalle Porin tielle. Puhelin soi ja toimittaja Peltoniemi jututti minua lehtiartikkelia varten. Hän teki jutun pääosin blogini pohjalta perjantaiaamun lehteen. Lähetin tien päältä muutamia hänen blogistani valitsemiaan kuvia sähköpostilla ja sovimme, että HäSa-kuvaaja on paikalla Hämeenlinnan torilla torstaina viimeisenä ajopäivänä neljältä iltapäivällä. Muille tieto levisi Facebookin kautta, kun tuntia ennen Hämeenlinnaan ajoa join kahvit Rengossa ja panin sieltä IPadilla tiedon Facebookin kautta, että torilla tavataan.
40. ajopäivä torstai 6.6.2013 Vihti – Hämeenlinna 105 km / # 4132 km
Reitti: http://ridewithgps.com/routes/2637147 Nousu- ja laskumetrit: +1833 m / -1745 m
Viimeinen ajopäivä aukeni aurinkoisena. Jatta oli laittanut upean aamiaisbuffeen Raulille ja Fillarantille. Kiittelin heitä vieraanvaraisuudesta ja pyysin tulemaan lähiaikoina vastavierailulle golfin merkeissä Hämeenlinnaan. Rauli tiputti minut Porin tielle ja lähdin ajamaan kohti Karkkilaa. Olin unohtanut täyttää pyöräpullot ja lämpöä oli riittävästi. Onneksi parinkymmenen kilometrin ajon jälkeen Karkkilan ABC-asemalla sain juotavaa ja aamukahvin samalla. Reittisuunnitelman tein aamulla normaalirutiinilla. Tavoitteena oli välttää pääteitä. Heti Karkkilan jälkeen hyppäsinkin Pilpalantielle, minkä Rauli oli neuvonut. Se olikin hieno tie ajaa, hyväpäällysteinen polveileva maalaistie.
Nousuja oli yllättävän paljon reitillä, kuten nuo nousumetritkin otsikon alla osoittavat. Mutta tässä pätee yksi pyöräilijän motto – Ei ylämäkeä ilman alamäkeä! Pilpalasta ajelin pikkuhiljaa kohti Renkoa. Ohitin Marskin majan (olipa tienvarsikyltti päästetty huonoon kuntoon) ja Räyskälään menevän tienristeyksen.
Renkoon tuli vähän ennen kolme iltapäivällä. Join kahvit tutulla TB-huoltamolla Hämeen Härkatien ja Kymppitien risteyksessä. Kahvipaikka oli tullut tutuksi monelta harjoituslenkiltä. Viimeksi vähän ennen reissuun lähtöä testasin laukkuvarustuksia tuonne huoltamolle suuntautuneella lenkillä ja muutaman kerran jo kevättalvella. Huoltamon myyjärouvan kanssa oli puhetta Rooman reissustani ja aiemmista käynneistä. Asia nousi esiin, kun kahviossa tein pienen Rome – Hämpton -plakaatin torille ajoa varten tankolaukkuni päälle. Samalla annoin vinkin torille tulosta Facebookin välityksellä.
Viimeinen etappi Turuntietä Hämeenlinnaan on tosi tylsä valtatiepätkä, mutta nyt se meni kuin siivillä. Ajoin ensin ”sponsoritapaamiseen” morjestamaan ”päämekaanikkoani” myymälänhoitaja Niko Koivistoa ja muuta Polkupyörätukun väkeä. Vaihdoimme kuulumiset ja oli juttua Insera-pyöräni hienosta kestävyydestä. Sitten ajoinkin torille tuttuja tapaamaan.
Hämeen Sanomien kuvaaja tuli varttia yli neljä ja pani Fillarantin ajelemaan ympäri toria lehtikuvia varten. Tuntui tosi hienolta, kun torille oli tullut niinkin monta tuttua työpaikalta, golfkavereita, vanhin tyttäreni Petriina ja muita tuttuja tunnin varoitusajalla.
Torilta ajoin Petriinan ja hänen miehensä Ronin kotiin lapsenlapsiani moikkaamaan. Eikä sieltä heti päässyt pois vaan minut laitettiin Miskan, Mariuksen ja Ronin kanssa ulkoporeammeeseen. Vasta sen jälkeen pääsin kotiin vaimoa halaamaan!
Fillarireissu Roomasta Hämptoniin päättyi 6.6.2013 klo 19 Haukantielle. Kilometrejä kertyi kaiken kaikkiaan 4132 km. Ajopäiviä oli 40 ja kuusi ns. välipäivää. Tavoitteenani on tehdä vielä blogiin koontipostaus, missä analysoin reissua tarkemmin. Mutta annetaan asian nyt jonkin aikaa muhia takaraivossa. Lehtiartikkeli oli perjantain lehdessä ja oli mielestäni oikein onnistunut.
Palautetta lehtijutusta ja reissusta sekä onnitteluja sain heti perjantaina aamupäivällä golfkentällä. Pitihän sitä heti seuraavana päivänä lähteä pelaamaan rundi golfia. Tällä kertaa en voinut mennä sinne pyörällä, koska mailat ja muut varusteet piti viedä Tawastille bägivarastoon. Mutta jatkossa yhdistetään fillarointi ja golf!
Tässä lopussa haluan kiittää teitä kaikkia kannustuksesta! On ollut upeaa huomata, että tälläisen tavallisen taaplaajan jorinat ovat kiinnostaneet. Yksinäiselle pyöräilijälle on ollut arvaamattoman suuri tuki saada palautetta ja kannustusta sosiaalisen median kautta. Blogiosumien määrä on jo noin 8500 ja oma Facebook-sivuni ja Fillarantti reissaa ja bloggaa-sivu ovat täyttyneet tykkäysistä ja kommenteista. Se on antanut voimaa ja virkistystä rankan ajopäivän jälkeen. Nöyrä ja vilpitön kiitos teille jokaiselle!