Bling bling – FIN – FIN!

Viikko on taas kulunut viime bloggauksesta. Viikon mittaan on tullut kerättyä jonkin verran lisätietoa fillariretken vaatimista varusteista ym.. Niistä aion myöhemmin kirjoittaa oman version. Tässä nyt turvavarustelusta ja vähän muutakin…

Kypärä on pyöräilijän tärkein turvavaruste. Panin siihen pienen ledin eteen.

Ja toisen taakse;)

 Garmin julkaisi viikko pari sitten uuden version fillarinavista; mallit 810 ja 510. Linkki: http://sites.garmin.com/edge/.          Itselläni on viime syksynä hankittu Garmin Edge 800, josta nyt tuli ulos kehitysversio 810. Uudessa mallissa on parannettu yhteyksiä ulospäin ja siinä on suorat liitännät mm. Facebook- ja Twitter-yhteisöpalveluihin. Lisäksi matkaa voi internetin välityksellä seurata livenä ym. Oletin, että nykyinen mallini olisi ohjelmallisesti päivitettävissä uuteen. Kysyin asiaa maahantuojalta, mutta vastaus oli pettymys. GarminConnect-palveluun.

Garmin 800-navini, joka myöhemmin sai nimen pikkuG, löysi hyvän paikan stemmin päältä.

Bling bling – Fin Fin eli asiaan. Turvallisuus on olennainen seikka pyörämatkaajalle. Tällä tarkoitan liikkumista ja ennen muuta näkymistä liikenteessä. Pyöräilijä on sangen turvaton muuta liikennettä vastaan. Suurissa pyöräilymaissa kuten vaikkapa Italiassa, pyöräilijää kunnioitetaan huomattavasti paremmin kuin esim. meillä Suomessa. Sen sijaan entiset Itä-Euroopan maat elävät vielä liikenteessä murrosvaihetta. Siellä liikennetiheys on kasvanut valtavasti ja siitä on omat riskinsä pyörämatkaajalle.

Heijastimia on pyörässäni aika paljon

Tässä vastaava näkymä takaapäin

Olen pyrkinyt varustamaan matkapyöräni niin, että se havaitaan liikenteessä. Tässä esimerkkejä sekä kuvin että sanoin.

Valaisimia on kolme eteenpäin. Tämä on lähinnä näkymistä varten samoin kuin kypärässä. Ohjaintangossa on eteenpäin valaiseva.

Kojelaudassa vasemmalla valaisin ja pyörän mittari. Keskellä stemmin päällä on navi ja oikealla soittokello. Etulaukku toimii myös karttatelineenä.

Etuvaloja pyörässäni on kaksi ledvalaisinta, toinen etulokasuojan yläpuolella (päällä lisäksi etuheijastin) ja toinen ohjaintangossa vasemmalla liikenteen puolella etulaukun vieressä. Tuo valaisin on helposti irrotettavissa ja toimii samalla taskulamppuna. Lisäksi kypärässäni on pieni ja kevyt ledvalaisin eteenpäin ja punaista valoa näyttävä taaksepäin.

Takana satulan alla on tehokas monitoiminen led-valaisin. Lisäksi olen lisännyt heijastavaa teippiä.

Kypärän takaled, jossa pysyvä valo ja kaksi vilkkutoimintoa.

Takavalaisimia on myös useita. Tavallinen lain vaatima ”kissansilmä” tavaratelineessä, satulaputkessa on punaista valoa näyttävä led-valaisin samoin kuin kypärässä. Kaikki valot ovat nykyisiä ledvaloja ja toimivat kevyillä AAA-mikropattereilla. Lisäksi niissä on useita toimintoja, pysyvä valo tai sitten erilaisia vilkkutoimintoja.

Suomi-tarraa ja teippausta on heijastinteippausten lisäksi.

Kaksi pyöräpulloa on myös tärkeää. Mukaan lähtenee kuitenkin ainakin toinen isompi pullo.

Heijastimia on vähän joka lähtöön. Polkimissa on omansa, uudet renkaat heijastavat sivulle upeasti, pinnoihin lisäsin kaksi heijastin lisää eli kummassakin kiekossa on nyt neljä heijastinta. Tavaratelineessä on takana iso heijastin, pyörän edessä etuheijastin. Tankolaukussa, kummassakin takalaukussa ja satulalaukussa on kiinteät heijastimet. Lisäksi ostin harmaata ja tummasinistä heijastinteippiä, jolla olen vuorannut runsaasti näkyviä yksityiskohtia pyörässäni. Sitä on teipattu runkoon, lokasuojiin, kypärän takaosaan, lisäkahvoihin, pyöräpulloihin ym. Pyöräilyasuni ovat myös valmistajan heijastimilla varustetut. Pimeällä lienen olevani liikkuva joulukuusi. Siitä huolimatta tarkoitus on välttää pimeällä ajoa.

Tässä näitä pinnaheijastimia.

Tässä kuva takaoikealta eli ojan puolelta.

Myös auringonvalossa sininen ja harmaa heijastinteippi lisää näkyvyyttä ja antaa väriä muuten mustassa pyörässä. Taustapeili  näkyy myös muutamassa kuvassa. Se on itselleni hyvin tärkeä, ”koska olen kovin jäykkäniskaista sorttia”. Ottanen mukaan noin 30 vuotta vanhan vasemmalle taakse alaputkeen asennettavan ja sivulle käännettävän ”turvalätkän”. Ja totta kai tarvitaan ”kilikello”, joten Bling – bling etc… is safety!

Aika hyvin harmaa heijastinteippi näkyy hämärässä.

 Sitten tuohon Fin-Fin- osastoon. Suomi on hyvässä huudossa Euroopassa varsinkin, kun tällä reissulla jättän Kreikan väliin. Enkä aio tosiaan peittää suomalaisuuttani. Olen hankkinut tarroja vähän joka lähtöön. Kuvissa niitä näkyy. Kumpikin sivulaukku, tankolaukku ja satulalaukku sekä runko ovat saaneet lippu-  tai FIN-tarran. Lisäksi otan mukaan vähän isomman Suomen lipun liehumaan tavaratelineen päälle;)

Tässä takalaukut teippauksineen.

ja etulaukku…

Vielä viikon kehut! Viikonloppuna kaivoin esiin ikivanhan maasturini, panin siihen nastarenkaat ja lähdin sunnuntaina extempore-lenkille. Ensi kilometrillä yritin vaihtaa pienemmälle vaihteelle. Asun ylhäällä mäen päällä ja sen takia vasta alhaalla huomasin, että takavaihtaja ei toimikaan. Ilmeisesti vaijeri oli poikki tms., mutten sitä lähtenyt pakkasessa tutkimaan. No 19 km lenkki tuli tehtyä, mutta jokainen pienikin ylämäki oli poljettava ”putkelta”, sen verran raju välitys oli yhdistelmä – pienin takaratas ja keskiön keskimmäinen. Tulipa lenkki tehtyä vaikka luonnon päälle kävikin!

Vein pyörän maanantaina hovihankkijalleni Polkupyörätukun Hämeenlinnan myymälään. Pyysin, että maasturi pannaan kuntoon ja samalla tehdään vähän normaalia talvitarkastusta. Kiirettä ei ole, koska hiihtokelit ovat parhaimmillaan. Heti seuraavana päivänä tuli Nikolta sähköpostilla tieto, että pyörä on kunnossa ja eriteltynä tehdyt toimenpiteet ja osat sekä työn hinta. Loistavaa ja hyvää palvelua, kuten aiemminkin olen saanut. Ilmoitan tätäkin reittiä kehut ja kiitokset myymäläpäällikkö Niko Koivistolle ja hänen ”oikealle kädelleen” aina iloiselle Tiinamarille! Kumpikin on pyöräihmisiä. Meistä on tullut hyvät tutut hankkeeni merkeissä.